Pukin pajassa !!!

Tänä Jouluna tuli ihastettua tai vihastettua sisaruksia sekä vanhempia itse nikkaroimilla joululahjoilla. Kyllähän sitä tuli hieman mietittyä lahjan saajaa jotta mitä sitä puuhastelisi, ja puulajeina ei tullut käytettyä ihan perus tarpeita. Vaan jotain sita koitti vajavaisilla puusepän taidoilla sekä välineillä väkertää ja raaka-aineina oli leppä, pihlaja sekä raita.......

              ............. Ja lopputuloksena syntyi muutama voirasia, teerasia ja leikkuulautoja tykötarpeineen sekä jokunen voiveitsi. Ja tietenkin nuo täydentävät tykötarpeet tuli hommattua paikallisesta kaupasta :D

Ja itseäni ja perhettäni normaalien jouluherkkujen lisäksi hemmottelin itse palvaamalla lampaalla. Aikaahan se vie, mutta maksaa kyllä vaivan on se vaan sen verran maukasta että kyllä sitä yhden vuorokauden kestää savusukelluksia savusaunaan.

          Ja jälkiruoka herkkuna oli sitten itse tehtyjä Rommitryffeleitä

Mukavia välipäiviä ja jahtirikasta tulevaa vuotta kaikille kamuille toivoo: Pupu-poimurit ja muistakaahan hieman lenkkeillä jotta sitten joulurauhan jälkeen jaksaa taas juosta metsässä.  :)

                  
                 Rauhallista Joulua !

                  Toivoo Pupu-poimurit

Lähtölaskenta Jouluun !

Auringon ensisäteet kimaltelemat hangenpinnalla. Vedän keuhkoni täyteen raikasta pakkkasilmaa ja saha kädessäni lumen ja jään ratistessa kenkieni alla astelen pihatietä pitkin kohti metsän laitaa.......

 Kuusta on tullut silmäiltyä jo kesältä asti ja vaimoni aamukahvilla haikaili jo joulukuusta tupaan niimpä kahveet juotuani aloitin laskeutumisen jouluun. Mikäs siinä kauniissa talvisäässä oli ulkoillessa ja kun joulunsomiste oli valmiiksi mietittynä niin eihän se ollut muuta kuin käydä vain hakemassa.

Jouluni alkaa perinteisesti siitä kun käyn hakemassa kuusen tupaan, se vain tuo sitä omaansa joulun tuoksua taloon :)

Aamupalan jälkeen pakkauduimme tyttäreni kanssa autoon ja suuntasimme vielä kohti pientä puroa synnyin kodillani. Tarkoituksemme olikin käydä ns. "eliminoinassa" pienpetoloukut joulun ajaksi. Ja puron jo pikku hiljaa jäätyessä ja lumen vallatessa alaa metsässä sitten samalla arvelimme siirtää loukut lähemmäksi kotia näädän pyyntiin niin ei tytöllä vielä tarkastus matkat venyisi ihan mahdottomaksi ja muutenkin on se hyvä tasapuolisesti kaikilta metsästys alueiltamme harjoittaa pienpetopyyntiä, vaan siihen palaamme sitten joulun jälkeen.

Ennen kotiin lähtöä ihastelemme hetkisen luontoa veden solistessa jäämuodostelmien ja kivien seassa. Vesi on jotenkin rauhoittava elementti sitä vain sielu lepää veden äärellä.

Viime hetken vilkaisut tutulle purolle.........
   
          ................. ja jää hetkiseksi ystäväni, palaamme jälleen keväällä.


Ja sitten vain loukkuja mukaan, autolle ja kaupan kautta kotiin

 Ja oikein mukavaa Joulun odotusta toivoo Pupu-poimureiden väki

Taas loskaa :(

Näin se vain kelit reutoaa eessun taassun..... Vasta oli, pakkasta liki kolmekymmentä ja lunta tuprutti tuutin täydeltä ja nyt taas lämmintä ja sataa vettä !

No nyt olisi kelit sallinut ajattaa jänöä ja Hipun kanssa tuossa vasta kävimmekin metsällä, mutta jänö osasi juosta sellaisessa rysyssä jotten sitä näkemään päässyt. Nelli taasen vielä viettää sairaslomaa kun koe reissulla käpälät sai hieman vaurioita joten nyt olen antanut tytön huilia, vaikka Nelli itse on sitä mieltä jotta kyllä tässä metsään voisi lähteäkkin.

Ja olisi kaiten tässä aihetta itselläkin pieneen VP:hen, kun tuossa jokunen päivä sitten tuli otettua jäisiltä rappusilta pienet ilmaveivit ja nyt sitten selkä oireilee pieniä kiputiloja. Vaimo-kulta on kyllä potkinut tuonne terveyskeskuksen suuntaan, mutta kun sitä on tämmöinen perinteinen Suomalainen mies niin..........  No kait sitä odottaa että vähintään olis puolipäätä kainalossa ennen kuin menee vaivaamaan hoitohenkilökuntaa. :D


                   Tältä se näyttää tänään............

                  Räystäiltä tippuu vesi.....

                 Ikkunat ovat vesihöyrystä kosteat.....

                Pihatiekin alkaa pehmetä ja loskaantua.......


Ja viikonloppuna oli alun peräinen tarkoitus viettää veljeni kanssa jänisjahti viikonloppu, mutta sääennuste näyttää siltä jotta ei ole metsään asiaan ainakaan koirien kanssa. Huomisesta alkaen pitäisi taas pakastua ja viikonloppuna olla jo jälleen reilu 20 astetta pakkasta. Saa nähdä miten pitkä paussi tulee, kun nyt on aivan läpimärkä suojakeli ja nyt kun pakastuu niin kova hankihan sinne tulee ja eipä silloin voi kamuja jänön perään laittaa. Vaan näillä se on mentävä mitä Luoja meille antaa ja jos kelit ei salli jahtia, niin sitten nikkaroidaan joululahjoja ja lämmitellään uunia.

          Mukavaa loppu viikkoa toivottelee Pupu-poimurit

Pientä juhlaa :)

Viikonloppulla tuli hieman juhlistettua normi arkea. Viikolla kun vanhempi tyttäristämme suoritti muusiikkiopintojensa päättökokeen pianossa. Erittäin hienosti neitokainen oli tutkinnossa soittanut vaikka hieman olikin jännittänyt.  Mehän  ei tietenkään saatu olla kuuntelemassa tutkinnon suorittamista, joka toisaalta saattoi olla ihan hyväkin saipahan keskittyä rauhassa. Kun olihan siinä jo jännitystä tarpeeksi , kun tutkinto lautakunta seurasi korvat ja silmät tarkkana kokeen suorittamista.

Ja tätähän tietenkin piti hieman juhlistaa joten viikonlopulla olikin sitten tarjolla lounaalla. Chateaubriand, linnanperunat, uunijuureksia ja bearnaisekastike.

          Jälkiruokana tarjosimme jouluisesti glögiä sekä suklaakakkua

Ja kakkuhan on tietenkin erittäin "terveellistä", kun pohja täyte ja kuorrotus sekä koristeet ovat enempi ja vähempi suklaista.  Täyte täytyy jo valmistella edellisenä päivänä sulattamalla kermaan suklaa, sitten vain jääkaappiin odottamaan, jotta siitä saa suklaavaahtoa. Kun kakku on kasattu päälle tulee ensin marsipaani ja siihen sitten päälle suklaakuorrutus koristeet tehdään tummasta suklaasta.

                         Ja lopputulos...........

                 Makoisaa viikkoa toivottelee Pupu-poimurit

Lunta tulvillaan......

Niin se näyttää viimein talvi tulevan ihan oikeasti, ainakin lunta on satanut niin että aurauskalustoon on täytynyt turvautua jo parikin kertaa. Aikaisempi kalusto alkoi jo vedellä viimeisiään, ja katsoin korjattavaa olevan niin paljon, että parempi oli etsiä uudempaa kalustoa. No onneksi eräällä ystävälläni oli jo useamman vuoden ollut lumilinko varastoituna, kun itselleen oli ostanut isomman lingon samalla kun oli tullut taloon isompi traktorikin. No meidän työjuhdalle se oli aivan passelin kokoinen joten kaupat siitä hierottiin. Maanantaina tuli haettua linko pihaan ja heti pääsi testaamaan kuinka tuo vanha vähällä käytöllä ollut lumenviskoja pelaisi. Hyvinhän se toimi käynti oli tasainen ja hiljainen ja lumi tuli torvesta pihalle komeassa kaarerssa. Ja samalla reissulla tankattiin traktorikin joten nyt saa se lumimyräkkä tulla, kaluston puolesta ollaan valmiina.

Ja on se mukava kun talvi saapuu, kun itse sitä tulee oltua enempi syksy ja talvi ihminen. Pakkanen ja viima ei haittaa pistää vain lämmintä ylle, niin sillähän se on hoidettu. Luonto on syksyllä ruska-aikaan kuin kauneimmassa juhlapuvussaan ja  talvella niin puhdas ja kaunis kun lumihuntu peittää maan. Onhan toki luonto aina sellainen lepopaikka minulle niin keväällä kuin kesälläkin syksyn ja talven lisäksi. Ja kyllä siinä sielu lepää ja kiittää Taivaan Isää kaikesta siitä mitä Hän on meidän iloksemme luonut.

               Mukavaa viikon loppua kaikille toivoo pupu-poimurit

Eläke putkessa :)

Viime aikoina on kiirusta pitänyt ja paljon on kerennyt tapahtua vaan jos kohta rupeaisi hieman hellittämään kun kisa-rumbakin rupeaa hellittämään, tai siis ainakin pitäisi :D

Hippukin kävi tuossa edustus kisareissussa ja alun peräinen tarkoitus oli että vielä olisi yhdet kisat Hipulla, muttaa suunnitelmat muuttuivat.........

Hipun viimeisimmässä kisassa jo kuuntelin että ei ole nyt tytöllä ääni ihan kondiksessa. Se oli hieman käheä ja karkea ja sitä tiettyä heläkkyyttä ei juurikaan löytynyt mikä vaikutti myös kuuluvaisuuteen. Muuten Hippu oli pirteä ja liikkui ihan normaalisti ja ajo sujui kyllä joten kuono pelasi ääni vain oli hieman kateissa. Kisa vietiin kunnialla loppuun. kisojen jälkeen kotosalla hyvän levon jälkeen otimme pientä kunnon yllä pito treeniä kun oli suunnitelmissa ne viimesiset kisat.......

                ...............  Mutta ääni oli edelleen kateissa vaikka ajo kulki aivan loistavasti. parin tunnin ajon jälkeen Hippu palkittiin työstään ja jänö kaadettiin. Siinä kyllä Hipun työskentelyä kuunnellessa tein päätöksen. Kyllä Hippu saisi nyt päästä eläkeputkeen, niimpä sitten vedin Hipun tulevista kisoista pois. Siis ei Hippu vielä täysin eläkkeelle jää sovimme vain että tästä lähin ei hänen tarvitse turhaan juosta. Eli Hipun kanssa ei vain enää kisata ja metsäreissut on tästä lähin ihan pelkkiä metsästysreissuja joten joka kerta onkin sitten ainakin yritys palkita toinen tekemästään työstä :)

Hyvin perheeni ymmärsi päätökseni sillä ajattelin että siihen viimeisimpään kisaan on hyvä päättää Hipun kisaura. Vaikka ensimmäisenä kisapäivänä Hipulla oli epäonnea, niin silti hän teki aivan mielettömän suorituksen. Ensimmäinen päivä ei  todellakaan mennyt käsikirjoituksen mukaan. Eka erä alkoi ihan hyvin vaikka maastossa ei ollut mikään hirmuinen jänis kanta ja haku hieman venyi niin ajettava löytyi. Loistavaa ajoa kerkesi tulla 87 minuuttia ja jänis totesi. että

" ei tuosta kaverista pääse näköjään tiellä eroon joten menen liiterin alle"

 No sehän on kohtuuton häiriö ja ajokello pysähtyi ja koira kytkettiin. Päätin vielä jatkaa ekaa erää ja Hippu vietiin toiseen kohden ja 44 min jälkeen ajettava löytyi. Tämä pieni jänö juoksi n. 400 m päähän kääntyi ja tuli samoja jälkiä takaisin. Näinkin jänön nousevan rinnettä ylös ja viimeisin havainto oli sellaisen ison kiven vierellä. Hippu tulee ajaen jälkeä myöten ja pysähtyy kiven kohdalla. Totta kai minä läksin tuomarien kera paikalle  Ja ei voi olla totta ! Hippu kaivoi raivon vallassa itseään kiven alle. Kyllä ! 11 minuuttia ajoa ja jänis kiven alla. Siis miten tää voikin mennä näin. Siihen keskeytinkin ekan erän ja siirryttiin toiselle erälle. Vaan ikävä kyllä kolmatta ajettavaa ei enää hakuajan puitteissa kerennytkään löytyä ja siltä päivältä ei ihan ylletty palkinto sijalle.

 Toinen kisa päivä olikin sitten aivain mielettömän hieno eka ajettava löytyi 26 minuutin etsimisen jälkeen ja ajoa kertyi täydet 120 minuuttia, mikä on yhden ajoerän pituus. Koira kinni ja toiseen kohden hakua tuli 102 minuuttia ja aivan vierestämme sitten lähti mielettömällä perslähöllä ajo käyntiin (seurasimme koiran haku työskentelyä) Ja tähänkin erään kertyi ajoa jälleen täydet 120 minuuttia. Siis Upeaa Hippu ! Vaikka välistä tulikin vettä ja räntää niskaan Mielettömän hienosti Hippu veti toisen päivän. Toisena päivä palkinto sija heltisi todella hienosti.  Ajokoe 1  94 pst

Kokonais sijoitus Hipulla oli kuudes sija sitten Hippu palkittiin parhaasta ajotaidosta viikonlopun keski arvo oli 9.33 pst (max 10 pst) ja hipulla oli sunnuntain paras tulos ja kisat oli kansainväliset ajokokeet, niin Ylituoimari eittää kennelliittoon Hipulle saatavaksi CACIT .

Niimpä arvelin että ehkä tällaiseen hienoon kisaan on hyvä ura päättääja kun kerta äänikin oli kateissa, niin miksi sitä toisen uraa pilaamaan. Vaikka olisihan se voinut mennäkkin ihan hienosti kun kyllä Hipulla kuntoa ja taitoa piisaa, muttä hyvä näin :)

              Meidän osa-aika eläkeläinen :)

Hippu jo kerkesi pitää muutenkin sairaslomaa, kun kylkeen ilmestyi pieni haava. Ilmeisesti oli vain rasvapatti puhjennut, mutta huilia pidettiin jotta se reikä sai rauhassa umpeutua. Ja kun jälleen tuota kauheaa kuuppaa jouduttiin pitämään.....      
     
                                       ...............  Niin Hippu saikin nukkua jonkun aikaa vieressä ja näki kyllä että hän nautti tilanteesta täysillä :D

Vaan on tässä jo metsäreissujakin tehty ja hienosti ajot on luistanut ja Hipun äänikin on parantunut joten nyt sitten vain nautiskellaan eräreissuista.

            Mukavaa talven jatkoa toivottelee Pupu-poimurit

Karhun-poika sairastaa......

No ei nyt aivan sentäs karhun-poika, mutta itselläni on tässä pari päivää jo pitänyt pientä kuumetta. Lienenkö viimeviikolla ranka savotassa päässyt vilustumaan, kun räntä sateessa vedin polttopuu rankoja käsipelissä tien varteen. No hikihän siinä tietenkin tulee ja kun ei tullut heti kotiinkaan mentyä, vaan odottelin vaimoa töistä pääseväksi, niin homma taisi olla selvä hiki ja märät vaatteet ja odottelu..... Niin siinä sit vain kävi että tautia pukkaa piälle.

Koiruudet kyllä hieman kyselevät että mitäs tää nyt meinaa kun mettään ei mennä?

"Boring !   Jahtaisko vaikka tuota kärpästä tuossa lattialla, isännän kuntoutumista odotellessa ?"

 No onneksi vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Kuumaa mustaherukka mehua niin eiköhän tuo lentsu siitä tokene ja jos sitä jo huomenissa tuas kokeilis kammeta metsään Nellin kans.

Suomenajokoira ja toiminta osa 1

Nyt tässä on hivenen enempi aikaa istuutua koneen ääreen ja naputella pientä postausta. Tuossa jokin aika sitten erään postauksen tiimoilta heräsi kiinnostusta ajokoirien ominaisuuksiin ja lupailin tehdä  siitä jonkinlaista kirjoitusta ja kun nyt olen saanut kasaan jonkinlaista aineistoakin. Niin ensiksikin teksti ei ole aukotonta totuutta, vaan perustuu ihan omiin kokemuksiin omien koirien pohjalta.

Asia joka herätti kiinnostusta oli herättely joten jotain pientä asiaa siis.

Ensiksikin hän homma maastossa lähtee liikkeelle koiran haku työskentelystä.......

                .............  Eli tästä

Haku lähtee liikkeelle ensin koiran kyvystä löytää yöjälki. Kuten hyvinkin moni riistaeläimistä liikkuu öisin, niin kokeissakin arvostellaan tätä hakutyöskentelyä myös sillä kuinka tehokkaasti koira etsii tuota jälkeä. Eli meidän tapauksessa jäniksen yöjälkeä. arvosteluun tietenkin vaikuttaa monikin seikka. Esimerkiksi onko koira kuinka laajahakuinen ja kuinka nopeasti löytää jäljen jne.... Ja tuomarin tehtävä on tietenkin seurata koiran työskentelyä.

Ja yöjäljen löydyttyä alkaa sitten seuraava tehtävä mitenkä nopeasti koira kykenee saamaan ajettavan liikkeelle.

 Ja tässä vaiheessa tulemme tähän herättelyyn. Eli mikäli koira antaa ääntä kun sen on todettu olevan yöjäljellä tätä kutsutaan herättelyksi tai hakulöysyydeksi. Ja tämä on ajokokeissa miinustava tekijä. Se kuinka paljon koiralle tulee miinusta riippuu ihan siitä kuinka voimakasta se äänen käyttö on. Ihan yksittäiset haukahdukset ei vielä aiheuta sanktiota. Jos äänen käyttö on reilumpaa tulee kysymykseen se niin sanottu hakulöysyys ja miinuspisteet tulee sen mukaan kuinka monta minuuttia sitä turhaa haukkua on tullut ja kuinka voimakasta se on ja pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa koiran sulkemisen kisasta.

 Henkilö kohtaisesti en pidä pientä herättelyä pahana. Ja jos asiaa ajatellaan metsästyksellisesti. Koirahan vain toisin sanoen kertoo isännälle että "Nyt löyty ! Varmistimet pois piältä kohta tulee ja lujaa"

 Vaan säännöt on säännöt ja niillä mennään kokeissa. Ja se haukku on aivan erillaista koiralla silloin kun se herättelee ja sen kyllä huomaa kun ajo sitten lähtee. Ja tosiaan nuorikkoni ekassa kokeessa jo kerkesin kuunnella et nyt se herättelee, mutta jänis oli ollut ihan muutaman kymmenen metrin piässä meistä kun hihna löysättiin ja pupu olikin kerennyt jo muutaman hypyn ottaa ja siksi silloin tuli sellaista herättelyn tyylistä haukkua. Ja tämähän saatiin todistettua kun se jänö meni meidän nenän edestä ja koira perästä ja hetken piästä äänikin muuttui normaaliksi ajoääneksi. Niin ja aina kokeessa mikäli koiraa esimerkiksi miinustetaan se pitää pystyä todentamaan, millään mutu tuntumalla ei papereihin merkkailla miinuksia.


Tässä on sitä herättelyä, johon nuoremmalla ajurillani on toisinaan taipumuksia. Vaan tämänkin asian kanssa tulee toimeen. Ja uskompa kunhan tuosta minun ADHD:stä enin nuoruuden huimuus tasoittuu, niin voihan se olla että tuo herättelykin häviää. Sillä olen vain laittanut merkille että Nelli on vain yksinkertaisesti niin innokas että joskus se homma vaan menee hieman yli. Ja kyllähän meistä jokainen joskus jostain inostuu oikein tosissaan ja silloin ei välttämättä homma mene ihan niin kuin piti vaan yleensä sitä sitten hetken aikaa höyryttyä homma tasoittuu ja rupeaa onnistumaan niin kuin pitikin.

Ja kun sitä sitten on rauhoituttu niin tässä on loppu tulos eli se mihin alun perin oli pyrkimyskin......


                    ...........  Etsi, Löydä ja  AJA !

En tässä nyt niihin kokeen sääntöihin halunnut sen ihmeemmin mennä, kun tarkoitus oli vain hieman valaista tuota ajokoiran toimintaa haulla ja sitä herättelyn ja ajon välistä eroa haukussa. Ja se täytyy muistaa että jokainen koira on yksilö ja niillä on omat ominaisuutensa ja tässä on vain esimerkkinä tuo minun rakas Nappisilmäni Nelli. Toivottavasti tästä nyt edes jotain selvisi. Ja tarvittaessa kysymyksiä, kysymyksiä niin vastailen mikäli vain osaan :D

Riista herkkuja !

Joskus tuossa tuli törmättyä Metsästys ja Kalastus lehdessä artikkeliin jossa oli teemana riista ruoat ja sieltä kovasti kiinnostusta herätti erityisesti eräs ohje jota oli ihan pakko testata. Kyseessä oli pastramipaisti. Ohjeessa oli hirven tai peuran paahtopaisti. Itse kyllä tuli silloin tehtyä tuo paisti häränpaistista, mutta joka tapauksessa sillä ohjeella tehtynä makuelämys oli taattu. Ja kun hieman kiinnostusta tuohon paistiin on ilmennyt osasta lukijoiltani niin laitellaan tänne tuo ohje niin ei tarvitse miettiä mistähän tuon lehden vielä löytäisi.

Pastramipaisti

1 Pieni hirven tai peuranpaisti
50 g voita
1 tl karkeaa suolaa
1 tl rouhittua valkopippuria

Pastramiliemi

1 dl variksenmarja- tai herukkamehua tai punaviiniä
1dl punaviinietikkaa
3 dl vettä
4 laakerinlehteä
1 porkkana kuutioituna
1 sipuli silputtuna
1 tl suolaa
3 rkl sokeria
1 timjamin oksa


Mausta huoneen lämmössä asettunut paisti suolalla ja pippurilla. Kuumenna laakea pannu ja sulata siinä nokare voita pähkinäiseksi. Öljy saa kuumentua, muttei savuta. Paista paisti nopeasti pannulla niin, että se saa hiukan väriä ja paistopinta "lukitsee" nesteet paistopinnan alle. Kuumenna uuni 100-asteiseksi ja aseta paisti uunipellille lihalämpömittarilla varustettuna. Kypsennä kunnes mittari näyttää 50 astetta. Voit seurata kypsyyttä myös ilman mittaria tuikkaamalla lihan pintaan puikon tai terävän puukon kärjen. Kun lihasneste alkaa vaaleta, voit ottaa lihan uunista. Tässä vaiheessa liha on sisältä vielä reilusti punertavaa. Suosittelen kyllä käyttämään paistomittaria.

Mittaa nesteet kasartiin. Pilko kasvikset liemeen lisää myös laakerinlehti, timjami, suola ja sokeri. Keitä kymmenen minuuttia. Ota kasari liedeltä ja aseta paisti kuumaan liemeen: anna paistin jäähtyä välillä käännellen. säilytä paisti yön yli liemessä. Ota paisti liemestä, valuta ja viipaloi tarjolle.

Tarjoa paisti esim kermaisen juureskiusauksen kanssa. Mausteliemestä voit keittää kastikepohjan ja tarjota kastikkeen marjahyytelöllä makeutettuna.

Tämä ohje oli Metsästys ja Kalastus lehdessä numerossa 12 / 2012

muutamia kertoja on tullut tuota paistia tehtyä ja minusta ainakin se on erittäin hyvää. Itse olen tuosta liemestä tehnyt sen kastikepohjan. Tein siitä sellaisen kahvi-suklaakastikkeen ja mielestäni sopi erittäin hyvin tuon paistin kanssa laitoin höyrytettyjä kasviksia ja uuni perunaa  lisukkeeksi.

Erästelyä ja kaatosadetta !

Paljon on tässä kerennyt tapahtumaan ja ei oikein tiedä mistä sitä läksisi tapahtumia sanoiksi purkamaan. :)

No ainakin kerettiin tuossa ennen viimeisintä kisa reissua käymään parin kaverini ja tyttäreni kanssa viettämässä eräpäivää jänisjahdin merkeissä. Tuo kyseinen päivä olikin sovittu hyvissä ajoin ja tyttärenikin halusi lähteä mukaamme. Ja eihän sitä nyt innokasta nuorta eräneitoa passaa kotio jättää. Ja niimpä aamuvarhain suuntasimmekin kohti jahtimaita. Aamusta keli oli vielä ihan hyvä vaan kummasti alkoi sadepilvet kerääntyä ja pieni tihku muuttuikin lähes pitäen kaatosateeksi. Mutta ei se menoa haitannut välistä istumme sateen suojassa ison kuusen alla kuunnellen iloista sinfoniaa joka raiku metsässä  Hipun toimesta. Ja kyllä minä jälleen nostan jahtihattuani tyttärelleni, vaikka keli oli välistä kurjahko, niin ei mitään puhettakaan jotta kotiin lähdettäisiin. No mikäpäs siinä oli välistä istua tulilla kuusten katveessa paistaessa makkaraa ja kuivatellessa vaatteita, samalla nauttien lämpimästä juomasta ja luonnon rauhasta.

Vaikka tällä kertaa jänistä ei kotiin viemisiksi tullutkaan, niin hauskapäivä silti vietettiin. Ja ennen kotiin menoa kävimme vielä katsomassa erään tutun vahvero paikan ja kyllähän sieltä sitten kotiin viemistä löytyikin.

Kotimatkalla neiti kerkesi pienet nokoset autossa ottaa ja eipä tuo ihme ollutkaan olihan hän uutterasti mukana koko päivän. Kotona hän sitten siinä samalla kun laiteltiin vahveroita kuivaukseen tuumaili, että hän sitten lähtee seuraavallakin kerran mukaan.

Kiertoilmauunin olemme todenneet käteväksi kuivuriksi. Saa kerralla isomman satsin kuivatettua, kun laittaa vain pelkän puhalluksen päälle ja jättää uunin luukun hieman raolleen. lämpöä ei kärsi laittaa päälle kun pelkällä puhalluksella uuni pitää n. + 50 c lämpötilan ja siinä ei lähde vielä sienet ns. palamaan, varsinkin kun pidän ensin vähintään vuorokauden huoneen lämmössä sanomalehtien ja leivinpaperin päällä, jotta enin kosteus sienistä häviäisi. Nyt kyllä alkaa jo olla ensi talveksi tuota herkkua kasassa sopivasti. Ja seuraavaksi sitten pääsemmekin aloittelemaan tyttäreni kanssa riistapellon perustamista, mistä meillä on ollut puhe ja paikkakin on jo valmiiksi katsottuna kotitilaltani.

Vaan olisipa tässä lopuksi pieni arvoitus. Tiedättekö mikä tuossa kuvassa on ?

Onhan tuo jo parhaat päivänsä nähnyt ja saanut ehken jotain ylimääräistäkin päällensä ja oikeastaan kuuluisi museoon, tai no onhan se oikealla paikallaan muistustamassa menneistä ajoista. :)

Vihdoin virallista

Nyt on kyllä fiilis aivan huipussaan ja nellikin on saanut halauksia paijauksia jne...   aivan yllin kyllin. Eilen oli nimittäin Nellin pitkän kokeen päätös palaveri ja papereiden tarkastus. Mielettömän hienon vedon kyllä Nelli pisti silloin. Virallinen tulos tuli Ajokoe 1  84,83 pst  Ja oli Nappisilmäni vielä kisan voittaja ajaen kovimman tuloksen. Kaikkiaan kokeeseen starttasi 10 koiraa ja tulos taso oli yleisesti hyvä 8 koiraa ajoi palkintosijaan oikeuttavan tuloksen. Se on aina palkitsevinta noissa kisoissa kun mahdollisimman moni koira onnistuu, niin kuin nytkin. Tästä sitten jatketaan eteen päin ja tulevia koitoksia jo suunnitellaan, tarkoitus olisi tällä kaudella ainakin yhden kerran vielä startata Nellin kanssa. Sitten vuoden vaihteen jälkeen ruvetaan harventamaan ajokertoja kun tarkoitus olisi keväällä pennuttaa Nelli, mutta siitä sitten myöhemmin tarkemmin.

             Iloista talven jatkoa kaikille kamuille toivoo Nelli
                       ja muukin Pupu-poimureiden väki

Tuomarointia.

Tällä kertaa omat koiruudet saivatkin viettää huilipäivää vaikka minulla vapaapäivä nyt sattuikin olemaan. Tuossa männä viikolla soittelivat ja kyselivät mukaan ajokokeisiin. Oli tullut yllätys kutsu ja tarvitsivat pikaisesti tuomaria, no vapaata kun oli niin totta kai minä lupauduin kun omillakin koiruuksilla oli huilipäivän vuoro. Tai siis Nellihän olisi voinut viettää maastopäivää, mutta se nyt ei ole vaarallista jos sitä nyt siirtää yhdellä päivällä.

Päivä oli kyllä mukava ja antoisa ja antaahan se uutta potkua omienkin kanssa touhuiluun kun kuuntelee välistä toistenkin koirien ajoa. Ja kelikin suosi niin koiria kuin tuomareita sekä koiranohjaajia. Ja mikä parasta jokainen koira onnistui, ja kisojen palkitsemis prosentti olikin täydet sata :)

Huomenna olikin sitten tarkoitus Nelin kanssa maastoilla ja katsoa kuinka ne jänöset haluavat juosta. Sää ennuste kyllä lupaili sadetta, mutta vasta iltapäivästä saas nähdä kastuuko nuttu ja turkki :)

Mukavaa alkavaa viikkoa teille toivottelevat pupu-poimurit

Nellin ensimmäinen koe

Maanantaina oli Nellin näytön paikka, ja kyllä tyttö yllätti minut ihan totaalisesti. Vaikka edellisellä viikolla vielä tulikin hieman harmaita hiuksia kun Nellillä tuntui olevan virtaa liikaakin.

Vaan kun irtilaskuaika koitti ja hihna löysättiin Nelli pinkasi satanen lasissa pusikkoon ja välittömästi alkoi kuulua herättelyn tyylistä haukkua. Kylmähiki nousi otsalleni, että tässäkö tämä päivä sitten oli. Tuomari katsoi minua ja kysyi  "joko muka läksi ?"  Haukkuhan oli harva ja karkeahko ja pakko oli todeta että katsotaan mitä tapahtuu. En kerennyt kuin kävellä n. 10 m kun valkoinen jänö ryömi edessäni heinikossa. Jes ! ei ollut Nellin haukut turhaa jänö oli vain lähtenyt edestä niin että Nelli ei nähnyt ja kun kuonon eteen tuli aivan tuore jälki niin tokihan silloin ajava koira avaa äänensä. Ja eikä Nelli kerennyt paljoa ohitseni mennä kun sai näkö kontaktia ja sitten sitä mentiin ja lujaa. Uskomaton veto ekan erän haku 1 min ajoa tuohon erään kertyi 110 min josta todellista oli 104 min. Hienosti alkoi Nellin koepäivä ja erän puolella välillä jänis sai sellaiset lähdöt Nellin toimesta että oksat pois. n. 2 km jänö veti suoraan kun oli pikkasen kiire ja lopulta sitten sainkin Nellin seuraavalta kylätieltä kiinni kun erä päättyi.

Kaveri kävi noutamassa meidät autolla takaisin koe maastoon ja Nelli vietiin toiselle erälle. Ja ei tullut herättelyjä tähänkään erään vaan ajo läksi täysin puhtaasti perslähtönä ja hakua ei kestänyt kuin 5min. Kieltämättä kyllä rupesi jo hymynkare nousemaan huulille varsinkin kun kuunteli tytön työskentelyä. Meno oli aivan mieletöntä. Jänö sai sellaista kyytiä jottei se pahemmin kerennyt miettiä millaisia paluuperiä sitä tekisi. Vilkaisu tutkaan näytti haukkutiheyden olevan 100-130 haukkua / minuutti. Tätä menoa kerkesi jatkua 32 min kun jänö vihelsi pelin poikki ja sanoi   "nyt mulle riitti tää meno."   Nelli painosti jänistä siihen malliin jotta se sitten otti ja meni louheen. Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen ja ajokello sammutettiin. Koira kiinni siirtyminen toiseen kohden ja hihna auki uudelleen. Hihnan löysäämisestä ei mennyt kuin 8 min kun ajo lähti jälleen. tämä kolmas ajettava halusi rampata joen yli edes takaisin ja kun jokivarsi oli aivan läpimärkää, niin että vesi vain tirskui, tahtoi hieman katkoja tulla. Mutta ei jänis siltikkään tytöltä kadonnut ja sitten lopulta sai tämäkin jänö kauhulähdöt ja vaihtoi maisemaa vauhdilla. Hienosti veti Nelli toisenkin erän loppuun ja ajoa kertyi kaikkiaan 90 min josta todellista oli 89 min.

Aivan loistavasti Nelli aloitti koe-uransa, ja nyt nautitaan kun aihetta on. Ja niitä huonoja päiviä sitten keretään potea sitten myöhemmin, kun kyllähän niitäkin väistämättä vielä tulee. Ja  pisteisiin en vielä kommentoi kun kyseessä on ns. pitkäkoe ja ylituomarin loppupuhuttelu ja paperien tarkastus on tulevana maanantaina, jolloin sitten tuloksen tietää.
                                                                                                                                                               

Vaan sen verran hienosti Nelli veti jotta pääsenkin suunnittelemaan tulevaa kevättä ja jos vain nyt kaikki menee hyvin, niin ensi keväänä onkin sitten pienten tassujen vipinää. Sulhanenhan on jo valikoitu Neitokaiselle ja nytten sitten vain odotellaan seuraavaa juoksua. Ja kunhan tässä on koe rumba saatu loppuun aikomus onkin käyttää Nelli lonkkakuvauksissa ja eläinlääkärin tarkastuksessa muutenkin. Mutta sitä vain on miettinyt jotta millainenhan äiti tuosta meidän ADHD:sta tulee ? No uskoisin jotta hyvä äiti Nelli tulee olemaan, kun kyllä tuolla pienokaisellani on suuri ja lämmin sydän aivan kuin Hipullakin. :)

Jännitys tiivistyy.

Pikku hiljaa alkaa Nellin aamut vähentyä ja tuleva koe alkaa olla kohta ajan kohtainen. Näin aluksi Nellin kanssa lähdemme liikkeelle 2vko kokeella. Eli Koettelu päivän päätämme itse samoiten maaston. Kahden viikon sisällä annetulla aika välillä vain täytyy koira koetella. Nyt tulevana maanantaina tarkoitus on tuo koepäivä pitää, ja vuosien varrellahan näitä maastojahan on tullut kouttua enempi ja vähempi ja viime lauantaina pidimme tiedustelu/treeni päivää että mistä kulmalta ne hyvät ajettavat mahdollisesti löytyisi.

Kyllähän sieltä hyvin juokseva isokonkari silloin Nellin eteen löytyi ja ainakin yksi irtilasku paikka on jo selvä. Onhan tämä tietenkin aina arpapeliä ja vaikka kuinka suunnittelet, niin yleensä aina käsikirjoitus menee uusiksi :D Vaan siksipä tämä harrastus onkin niin mielenkiintoista ja mukavaa kun koskaan yksikään päivä ei ole samanlainen.

Viime viikolla postissa jo tulikin nuo koelaput ja Nellikin vielä aiheutti tuossa minulle hieman kylmää hikeä otsalle, ja pienoisella jännityksellä olenkin tuohon koe päivään varautunut. Viimeisimmän harjoitus keikan jouduinkin keskeyttämään heti alkuunsa, kun nelli rupesi käymään jälleen niin kuumana jotta töistä ei tullut yhtään mitään. Kyllähän Nelli minulle valitti ja itki monta tuntia sisällä kun otin pois metsästä heti ensimmäisen tunnin jälkeen. Vaan joskus on pakko tehdä noita tylympiä ratkaisuja ja aukaistava jäähy aition portit ja pidettävä hieman paussia. No kyllä me Nellin kanssa sitten taas lauantaina lähdemme katselemaan mitä siellä metsässä tapahtuu, no jos tämä vesi sade olisi hieman jäähdytellyt meidän hot-dogia :)

Niin lumet meiltä katosi viime yön aikaan oikeastaa lähes täysin eikä olekkaan kuin siellä täällä muutama laikku Vettä on satanut tauotta vuorokauden ja lämpötilä on ollut yölläkin liki +10 c. Vaan kyllä me kerkesimme Hipunkin kanssa käydä katselemassa kuinka ne jänöt kauden ensilumilla  juoksee ja ei se kokeneelle koiralla ongelmia tuottanut. Tuttuun tapaan  jänis oli hyvinkin nopeasti liikkeellä. En edes kerennyt teetäni juoda loppuun kun alkoi valkoisesta metsästä ruveta ruskea turkkinen ristiturpa tulemaan vinhaa vauhtia kohti. Ensimmäinen ajo loppuikin lyhyeen, vaan toista sitten ajettiinkin pidempään ja se sitten jätettiinkin juoksemaan, niin onpahan sitten hyvä seuraavalla kerralla jatkaa :)

Kauden ekat lumi treenit.

Niin se talvi jälleen hetkellisesti saapui meidänkin leveyksille. Lunta on n. 7-10 cm, vaan ei taida olla kovin pitkä aikuinen ilo kun huomisesta alkaen jo lämpö asteita lupailee sää ennuste.

Vaan tänään Pidettiin Nellin kanssa kisa treenit, kun tuolla nuorikollakin alkaa olla aamut vähissä. Kohta on meidän Nellin tulikoe eli ensimmäinen ajokoe vaan siitä se ura hänelläkin urkenee (toivottavasti).

Aamu hämärissä startattiin kotimaastoissa ja hieman arvelimme tytäreni kanssa että näinköhän jänöt on liikkuneet kun luntakin oli satanut ihan reilusti. Mutta kumma kyllä jänöt olivat liikkuneet. Ja aika hyvin Nelli ekan jänön liikkeelle sai. Pientä herättelyä haun aikana ilmeni, mutta se oli kyllä jo odotettavissa kun Nellin edellisestä metsäkeikasta oli parisen viikkoa aikaa kisa kiireiden takia.

On se vain jännä mitenkä nuo kauden ensi lumet pistää koiran hieman hämilleen ja ei tänäänkään ajot olleet ihan sitä totuttua Nelliä, mutta ekalle kaksi tuntiselle ajoa kertyi kuitenkin 76 min.

 Toisen jänön haku oli hieman pidempi. Jälkiä oli pellonlaita rytelikössä enempi kuin laki olisi sallinut, ja Nellikin kävi kuumana, eikä oikein malttanut ihan kunnolleen työskennellä. Mutta kyllä se jänö sieltä kiviraunion kupeelta lopulta liikkeele läksi. Tätä toista jänistä Nelli juoksutti jo hieman paremmin ja haukkukin oli huomattavasti parempi ekaan erään nähden. kaikkiaan ajoa tälle erälle Nellillä kertyi 89 min.

Mutta innoissaan oli tyttärenikin mukana, kysymyksiä sateli enempi ja vähempi kun ajoa seurailtiin. Siinä samalla sitten opiskeltiin ajokoe sääntöjä kun se kerta tytärtäni kiinnosti. Ja kyllähän tuo koe toiminta on ihan mukavaa touhua, ja onhan se muutenkin mukava välistä ihan vain kuunnella ja seurata koiransa touhuja.

Ja ei tuolla metsässä muutenkaan tarvitse olla aina saaliin kiilto silmissä, välistä on hyvä pysähtyä ja nauttia luonnon rauhasta ja ihailla kaikkea sitä mitä Luoja meidän iloksemme on luonut.

         Iloista talven jatkoa toivottelee Pupu-poimurien väki

Reissussa rähjääntyy.....

Perjantaina heti töitten jälkeen oli meillä tarkoitus lähteä ajelemaan kisapaikkakunnalle olin varannut meille mökin perjantaista sunnuntaihin niin saimme olla omalla porukalla aivan rauhassa niin ei Hippukaan turhaan stressaisi itseään yhteismajoituksessa. Vaan eväät oli laiteltava ennen lähtöä ja niimpä torstai aamu olikin leivonta päivä. Ensin aloittelin karjalanpiirakoilla jonka jälkeen oli vuorossa lanttukukot. minä kun en usko ajokokeissa konjamiinipullon tehoon niinkuin useimmat, jotka tahtovat lelliä tuomareita moisilla aineilla. Vaan mieluummin hellin maku nystyröitä kunnon maastoeväillä ja tätä linjaa aion jatkaa tulevaisuudessakin.

illalla töiden jälkeen laitoin vielä jänis sopan tulille jotta ei kisapäivän jälkeen tarviseisi mökillä muuta kuin lämmittää iltaruoka ja sauna :)

Matka meillä ei nyt onneksi ollut kuitenkaan aivan mahdoton majapaikkaan ja siitä kisakeskukseen joten perjantaina päästiin hyvin valoisan aikaaan perille. Pienen jaloittelun jälkeen kotiuduimme mökkiin ja Hippukin teki heti tupatarkastuksen.

                 "OK ! kelpaa mulle ainakin"

                 "Pappa hei tää on sit meidän punkka"

Meidän lämmitellessä saunaa ja rupatellessa niitä näitä Hippu otti rennosti vailla minkäänlaista jännitystä.

Lauantai aamuna oli herätys kello kolme ja päivä alkoi maastoeväiden pakkaamisella ja Hipun jaloittelulla. Aamutoimien jälkeen jatkoimme matkaamme kisakeskukselle jossa odotti aamiainen ja Ylituomarin puhuttelu jne....

Alku selvittelyjen jälkeen alkoikin maastoihin siirtyminen. Irtilaskuajan koitettua hihna löysättiin ja siitä 17 min alkoikin Hippu juoksuttamaan jänöä ekalle erälle ajo minuuteja kahden tunnin ajalle saatiin 118 min juuri ennen erän loppua jänis meni piiloon ja ei kerennyt tulla haukahduksia 5 min sisällä joten siksi jäi 2 min vajaaksi. toisen erän jänö rupesi saamaan kyytiä jo 13 min haun jälkeen joten eväät jouduimme syömään pika pikaa kun ajo lähti eka mutkan jälkeen etenemään hurjaa vauhtia useamman kilometrin päähän jonne se lopulta tyssäsi. Sitä ei tiedetä mitä siellä kerkesi tapahtumaan, mutta kun paikalle päästiin ja koirakin  saatiin näkö yhteyteen huomasin Hipun etsivän uutta ja tuomarikin katseli samaa ja kohta Hippu rengasti ja heti meidän vierestä läksi kiivas ajo ja loppu erä sitten tulikin täyteen. väliin kyllä tuli pitkä katko ja kun minä kävin Hippua pois huomasin jotta mihin eka ajon pätkä oli tyssännyt ja missä Hippu teki pitkää lenkkiä monta kertaa olikin tien varsi täynnä pöllipinoja joten arvelimmekin jäniksen menneen niiden alle, koska sinne ajo oli päättynyt. Vaan kun asiaa emme pystyneet todistamaan niin sääntöjen mukaan ei ajo aikaa voitu keskeyttää ja laittaa koiraa uudestaan haulle niin siksi Hipun uuden haku meni ajo ajasta. Vaikka toisella erällä olikin epäonnea Silti Hippu sai ajettua hienosti ensimmäisen palkintosijan.


Toisen päivän alkua varjosti heti aamusta minun kauhea migreeni kohtaus, lääkkeet piti heittää ensimmäisenä naamariin ja toivoa parasta. Siinä laiteltiin eväät ja siivoiltiin mökiä ja Hippu käytettiin aamulenkillä. Ja eikun kisakeskukselle. Pikku hiljaa särkykin alkoi hellittämään ja olinkin hyvilläni että kyllähän tämä tästä. Maastoarvonta suoritettiin ja arpa ei tänäkään aamuna kovin kauas heittänyt. Sunnuntain koe päivälle olikin noussut todella kova tuuli ja jossain välissä pikkaisen ripsautti vettäkin ja siitähän pääsärkyni ei pitänyt ollenkaan. Kostea kylmä tuulinen keli rupesi jäytämään niskojani ja pajavasarat alkoi hakata ohimoita jälleen. Hippu oli ensimmäisen jäniksen saanut jo hyvin liikkeelle ja ajoi sitä kohtalaisen hyvin vaikka ajettava olikin sellainen kahden nyrkin kokoinen pieni ristiturpa, joka piilotteli koko ajan. Jossain vaiheessa tuomarin kanssa naureskelimme että tie ja estetyöskentely on kohillaan. Jänis tuli tielle teki paluuperät. Minä jo katsoin että huima meinaa tapattaa ittensä, kun hyppäsi kohti Hippua ja Hippu oli jo ihan tien lähellä tulossa ! Kohta jänis hyppäsi takaisin ja meni ihan meidän edestä toiselle puolelle tietä ja kohti taloa. Minä katsoin kauhuissasni, no nyt se menee talon alle. Jänis hyppäsi kivijalan päälle. Se oli sellainen luonnon kivistä tehty ja leveämpi kuin se talon seinä. No eikö mitää jänis juoksikin pitkin kivi jalkaa ja nurkalta piiiitkä loikka kohti metsää. Hippu selvittelin tien paluu periä hienosti, vaikka kova tuuli levittikin hajuja ja kohtapa matka jatkui kohti taloa. Siis tä nurkalla Hippu hyppäsi kivijalan päälle ja meni täydellä ajolla pitkin kivijalkaa missä jäniskin oli mennyt, ja nurkalta piiitkä loikka ja ajo jatkui  :D  Ekaan erään saatiin 76 min ajoa vaikka niitä katkoja tuli piilottelevan ristiturvan takia.

Pikaisesti siirryttiin toisen erän otto paikalle ja minun pääsärkyni alkoi olla jo aivan sietämätön. Itselleni ei eväätkään maistuneet kun päätä jyskytti niin kovasti ja oli muutenkin todella huono olo. Ajo läksi jälleen hienosti, mutta jänis ottikin ja pinkaisi heti suora viivaisesti myötä tuuleen ja kovaa. Eipä Siinä auttanut muuta kuin juosta perään jotta ajoa kuultaisiin. Tuulesta johtuen ajoääni hävisi erittäin tehokkaasti ja toi aikamoiset haasteet meille. Välistä pitelin päätäni ja laatoitin metsään. Sietämätön olotila, mutta en halunnut itseni takia koetta keskeyttää. Ei ! Luontoni ei antanut siinä periksi. Kaverille ei niin häijyä temppua tehdä, kerta työ luisti vallan loistavasti. Koe erän sinnittelin loppuun ja Lopulta Hipunkin sain kiinni vaikka pitkälle juoduttiinkin ajon perässä menemään. Jotenkin mieleeni muistui eräs kappale nuoruus vuosilta "Sleepy Sleepers ja On niin hikikin"

Ajoa toiseen erään saatiin kuultua 109 min Hippu kyllä ajoi täydet 120, mutta kaikkea ei keretty kuulemaan ja vain mikä itse kuullaan se hyväksytään ei tutkalta lukemia oteta. pikainen laskutoimitus maastossa ja hymyn kare nousi kasvoilleni taisi Hippu jälleen ajaa ykkösen. Ylituomarin tarkastuksen ja hyväksynnän jälkeen kädessäni komeili lappu Ajokoe 1     JES !!! Hienoa Hippu Kahtena päivänä peräkkäin ensimmäinen palkintosija :)

Ilta puhteella sitten julkistettiin tulokset Ensimmäinen päivä Hippu sijoittui kolmanneksi, Toinen päivä Hippu sijoittui yhdeksänneksi ja lopullinen sijoitus Hipulla oli PM 4. Ei jääty kuin 0,69 pistettä SM karsinta paikasta. No Hippu on eka varakoira ja lähtee myös edustamaan meidän kennelpiiriä kansainvälisiin ajokokeisiin, joten ei yhtään huonosti mennyt :)        

                     

     
                       Suuri Kiitos Tähtisilmäni