Herkkääkin herkempi

Välillä olemme pohtineet, että voiko tai osaako koira näyttää tunteiaan ? Ja jälleen sain tässä mieltä askarruttavaan kysymykseen hyvinkin selkeän vastauksen. Kyllä osaa ja meidän ajokoiramme Hippu varsinkin on hyvin tunteikas veijari, joka loukkaannuttuaan näyttää sen kyllä.......

Kaikkihan alkoi eilen kun pakkanen oli vihdoin laskenut rajamaille jotta koiran uskalsi laskea metsään. Hipulla varsinkin oli pitkä paussi metsäreissuista, joulurauhan, pakkasten ja näyttely rumban takia.
vaan isäntä itse ei kerennyt eilen mukaan ja laskimmekin hipun jaloittelemaan tutkakaulassaan ihan kotipihasta, mikä onkin hienoa kunmeillä on siihen mahdollisuus. Itse jäin sitten odottelemaan eläinlääkäriä saapuvaksi raspaamaan hevosemme ja ponin hampaat.

Ihmetyksekseni sain huomata että eipä Hippu kauaan metsässä viihtynytkään pari - kolme tuntia jänistä pöläytti  juoksuun ja palasi kotiin, koira sisälle ja hän sitten meni suoraan sohvalle makaamaan.

Ehdin jo hieman huolestua kun Hippu näytti hieman apaattiselta eikä hirveästi ottanut kontaktia, koiraa seurailtiin ja tutkailtiin totesin että ei ole edes alkavaa juoksua.

Arvelenkin kaiken johtuvan siitä kun isäntä ei sitten lähtenytkään mukaan ja edellisellä kerralla oli nuorikko metsässä ja isäntä matkassa ja jäniskin vielä kotiin kannettin taisi olla meidän firstladylle likaa moinen kohtelu.
aamulla oli vielä toinen murjottanut eteisessä ja emännän kysyessä mikä mieltä painaa oli Hippu vaan katsonut kaihoisasti vinnin ovelle ja heiluttanut häntää.......  

........ Ja oven auettua toinen vilahti vilkkaastri yläkerran makuuhuoneeseen ja isännän kainaloon niin oli jälleen kaikki hyvin kun sai vähän aikaa pötkötellä siinä samalla petillä.   :)