Tuon uuden rinnakkais blogin tiimoilta tuli avattua myös uutta facebook profiilia, joten Salojen salattu kaipuu löytyy myös facebookista.
https://www.facebook.com/Salojen-salattu-kaipuu-148723285650218/
18 maaliskuuta 2017
03 maaliskuuta 2017
Matka on alkanut.....
Eihän se asia oikein toiminut niin kuin alunperin ajattelin joten Pupu-Poimurit pysyy ennallaan, mutta Siihen rinnalle tulee uusi blogi tai siis tuli jo. Alunperin kaavailemaani blogin nimeäkään en ottanut käyttöön kun hakukoneet osoittivat sillä löytyvän paljon muutakin joten nimenkin jouduin miettimään uudestaan. Siis tuohon rinnalle tuli nyt uusi blogi joka pitää sisällään yleisesti ottaen kaikkea mitä minun luonto harrastukseen kuulu ja löytyy tuosta alla olevasta osoitteesta ja sitä tuleekin sitten etupäässä päiviteltyä. Mutta tästä se matka jälleen alkaa :)
https://salojensalattukaipuu.blogspot.fi/
https://salojensalattukaipuu.blogspot.fi/
01 maaliskuuta 2017
Uuden alkua.....
Pupu Poimurit on viettänyt jo pitkään hiljais eloa kun on tuntunut vähän tyhmältä kirjoittaa vain tyyliin käytiin lenkillä tai käytiin metsällä, niimpä ajatuksissa onkin ollut koko blogin uudistaminen nähtäväksi jää että muokkaanko entisen vai poistanko ja teemme kokonaan uuden. Itselläni kun tuo luonto on kokonaisvaltainen harrastus ja ajatus onkin laajentaa pelkistä ajureista koko harrastuksen piiriin mitä on aina läpi vuoden niin metsästystä kuin kalastusta ja marja/sieni metsistä aina vaellusreiteille. Eli tuosta kaikesta on ajatusta ruveta postauksia tekemään jos nyt tulee kokonaan uusi tehtyä laitan sitten kyllä tännekkin linkkiä.
Onhan toki Pupu-Poimureillakin kaikkea reiluun vuoteen mahtunut. Hippu meidän veteraanimme on vielä pirteä vaikkakin alkaa jo pikku hiljaa eläkkeelle laskeutua kun ikää mummulle tulee toukokuulla jo 12 V
Nelli taas meidän aktiivi työläisemme on siirtynyt kisakentiltä pelkästään metsästyskäyttöön ihan vain sellaisten ominaisuuksien takia jotka hieman haittaavat kisahomma, mutta metsästys toimintaa ei taas milläin lailla, niimpä Nelli tuossa viime keväänä sitten steriloitiinkin koska pennutusta hänelle ei harkittu ja se kummiskin poistaa tiettyjä sairaus riskejä ja ei tarvitse metsästyskauden aikana vahtia juoksujakaan.
Ja sitten taasen viime kesänä laumamme sai vahvistusta ja uusin tulokkaamme Didi onkin vielä uransas alku taipaleilla ikää hänellä on vasta n. 9 kk ja aika näyttää mitä hänestä tulee.
Niimpä tarhaamme asuttaakin tällä hetkellä kolme suloista piiskahäntää joiden kanssa jäniksiä koitamme aina silloin tällöin kurittaa. Kulunut kausi nyt meni aika vaisusti ihan alueellamme vallitsevan lähes sietämättömän peto tilanteen takia ja myöskin kelit oli varsin vaihtelevat jotka myöskin paljon rajoittivat metsästys päiviä. Mutta jos harmia niin, iloakin on kuluneeseen kauteen mahtunut. On ollut kaikesta huolimatta hienoja metsästys päiviä ja ylpeänä sain myös seurata kuinka tyttäreni palkittiin vuoden nuorena eränkävijänä se oli aivan mahtava juttu jota taatusti vielä vanhana äijän-käppyränäkin kiikus tuolissa muistelen.
Näihin talvisiin tunnelmiin päätän tällä erää mukavaa kevään odotusta kaikille toivoo Pupu-Poimurit
Onhan toki Pupu-Poimureillakin kaikkea reiluun vuoteen mahtunut. Hippu meidän veteraanimme on vielä pirteä vaikkakin alkaa jo pikku hiljaa eläkkeelle laskeutua kun ikää mummulle tulee toukokuulla jo 12 V
Nelli taas meidän aktiivi työläisemme on siirtynyt kisakentiltä pelkästään metsästyskäyttöön ihan vain sellaisten ominaisuuksien takia jotka hieman haittaavat kisahomma, mutta metsästys toimintaa ei taas milläin lailla, niimpä Nelli tuossa viime keväänä sitten steriloitiinkin koska pennutusta hänelle ei harkittu ja se kummiskin poistaa tiettyjä sairaus riskejä ja ei tarvitse metsästyskauden aikana vahtia juoksujakaan.
Ja sitten taasen viime kesänä laumamme sai vahvistusta ja uusin tulokkaamme Didi onkin vielä uransas alku taipaleilla ikää hänellä on vasta n. 9 kk ja aika näyttää mitä hänestä tulee.
Niimpä tarhaamme asuttaakin tällä hetkellä kolme suloista piiskahäntää joiden kanssa jäniksiä koitamme aina silloin tällöin kurittaa. Kulunut kausi nyt meni aika vaisusti ihan alueellamme vallitsevan lähes sietämättömän peto tilanteen takia ja myöskin kelit oli varsin vaihtelevat jotka myöskin paljon rajoittivat metsästys päiviä. Mutta jos harmia niin, iloakin on kuluneeseen kauteen mahtunut. On ollut kaikesta huolimatta hienoja metsästys päiviä ja ylpeänä sain myös seurata kuinka tyttäreni palkittiin vuoden nuorena eränkävijänä se oli aivan mahtava juttu jota taatusti vielä vanhana äijän-käppyränäkin kiikus tuolissa muistelen.
Näihin talvisiin tunnelmiin päätän tällä erää mukavaa kevään odotusta kaikille toivoo Pupu-Poimurit
05 joulukuuta 2015
Jänis kauden avaus 2015
Bolgissa käynnistäni on vierähtänyt hävettävän ja harmittavan pitkä aika, joka on nyt osittain johtunut elämää kohdanneista murheista, on ollut läheisten sairaalajoutumisia ja luopumisa hautajaisten muodossa, mutta koetan tässä nyt hieman skarpata ja ottaa tietsikan näppäimistyön jälleen käyttöön.
Pupupoimureiden tarhan väki voi hyvin ja jäniksiä on koetettu aina välistä kiusata, ja Hippu tarhamme seniorikin vielä laittaa jänöille kyytiä urakalla ja toiminta varmuus on likipitäen kuin junan vessassa :D
Mutta tämän syksyn ehdottomasti mieleen painuvin erä elämys oli syksyn ensimmäinen jänisjahti eli kauden avaus.
Niin se koirien kesälomakin päättyi ajallaaan ja kalenteri näytti syyskuun ensimmäistä päivää. Itse olin jo noussut hyvissä ajoin laittelemaan eväitä ja muutenkin erä välineitä kuntoon. Tyttärelleni olimme pyytäneet koulusta vapaaksi tuon päivän kun aloitus päivä sattui keskelle kouluviikkoa, mutta ope ymmärsi asian ja vapaa myönnettiin. Kellon käydessä puoli kuutta kävin herättelemässä tytärtäni jonka kyllakin ponkaisi sängystä ylös kuin vieteri ja kipitti kiireen vilkkaan alakertaan aamupalalle. Odotusta ja intoa oli ilmassa olimmehan jo edellisenä päivänä sopineet että hän saisi hoitaa passituksen ja minä itse toimisin vain koiramiehenä ja henkisenä tukena ja sitten pakottavassa tarpeessa viimeisenä oljen kortena eli varmistus ampujana.
Aamiaisen nautittuamme tiputimme mamman töihin ja itse jatkoimme matkaa kohti päivän jahtimaastoa. Perille päästyämme tutka pistettiin toiminta kuntoon ja Hippu päästettiin töihin. kauaa ei mummulla nokka tuhissut kun ajo jo raikoi ilmoilla. hetki seurailtiin ja kuunneltiin ajoa ennen kuin rupesimme miettimään passitusta. Mukavasti jänis kierteli niemellä käyttäen likipitäen koko niemeä hyväkseen ja osasi mennä useamman kerran ohitsemme pusikoiden suojissa meidän jänöä näkemättä. Muutamia keretoja huomasin kuinka tyttärellä haulikko nousi poskella ja ase viiletti pitkin pusikkoa ja hetken päästä laskeutui alas. Neiti oli nähnyt jänön vilaukselta ja koetti kuumeisesti etsiä aukkoa johon olisi voinut terveiset pitkäkorvalle jättä, mutta kun uuta näkö havaintoa ei tullut laski hän aseen alas. Hienoa toimintaa ja varovaivesti supatin tyttärelleni kehut siitä kuinka hienosti hän oli toiminut. Neiti osoitta jo heti kättelyssä millainen on vastuullinen metsästäjä. Epävarmaan paikkaan ei puristeta vaan odotetaan uutta tilaisuuta paremmalta hollita.
Itse olin jo laittanut tutkalta merkille että jäniksellä oli yksi tietty kohta mistä se tuli tielle väli oli reilut satametriä mistä jussi oli jo neljästi käynyt tiellä vein tyttäreni siihen tuntumaan passiin ja sanoin että nyt ei tästä poistuta jänis on jo niin monesti sitä pientä suoraa käyttänyt jotta kyllä se vielä siihen tulee, itse seuraan tutkaa näen kuinka ajo tulee koko ajan kohti. Kehotan tytärtä olemaan valppaana. Kohta huomaamme kuinka jänis hyppää tielle suoran toisessa päässä. Meneekö yli vai lähteekö tietä myöten. Neitikin oli jäniksen huomannut ja samassa rintama suunta pyörähti jäniksen suuntaan ja ase nousi poskelle. Sehän tulee tietämyöten kohti ! Supatan tytölle ohjeita ja samalla koetan kuvata kännykällä tilannetta. Se tulee Se tulee Se Tulee ja kohta ilmoille pääsee jyrähdys ! Ja uskomaton suoritus neitiltä jälleen. Hermo piti viimeiseen asti ja minun ei tarvinnut heittää puhelinta kädestä ja toimia varmistuksena. Vaan tyttö pisti jänikselle kerta paukulla terveiset kohdalleen ja pupu pyörähti tiehen komiasti. Pian Hippukin saapuu paikalle ja siirrymme auton luo jossa avaan jäniksen hyvin varovasti koska olimme sopineet että se menee täytettäväksi.
Jäniksen suolistettuamme oli eväiden vuoro minun viritellessä makkara tulia tyttö naputteli kuumeisesti puhelinta taisi saidaa kaverit terveiset tuoreeltaan kouluun päivän onistuneesta hetkestä.
Eväät nautittuamme totesimme auringon jo nousseen niin ylös ja kelin lämpimäksi joten otimme Hipun kiinni. ja niimpä käytimme Hippu-muummua vielä rannalla vilvoittelemassa ennen koti matkaa. Kyllä oli aivan mahtava päättää jänis kauden avaus noihin tunnelmiin joita on mukava muistella myöhemminkin.
Mukavaa ja turvallista metsästys kautta Toivoo: Pupu poimureiden väki
Pupupoimureiden tarhan väki voi hyvin ja jäniksiä on koetettu aina välistä kiusata, ja Hippu tarhamme seniorikin vielä laittaa jänöille kyytiä urakalla ja toiminta varmuus on likipitäen kuin junan vessassa :D
Mutta tämän syksyn ehdottomasti mieleen painuvin erä elämys oli syksyn ensimmäinen jänisjahti eli kauden avaus.
Niin se koirien kesälomakin päättyi ajallaaan ja kalenteri näytti syyskuun ensimmäistä päivää. Itse olin jo noussut hyvissä ajoin laittelemaan eväitä ja muutenkin erä välineitä kuntoon. Tyttärelleni olimme pyytäneet koulusta vapaaksi tuon päivän kun aloitus päivä sattui keskelle kouluviikkoa, mutta ope ymmärsi asian ja vapaa myönnettiin. Kellon käydessä puoli kuutta kävin herättelemässä tytärtäni jonka kyllakin ponkaisi sängystä ylös kuin vieteri ja kipitti kiireen vilkkaan alakertaan aamupalalle. Odotusta ja intoa oli ilmassa olimmehan jo edellisenä päivänä sopineet että hän saisi hoitaa passituksen ja minä itse toimisin vain koiramiehenä ja henkisenä tukena ja sitten pakottavassa tarpeessa viimeisenä oljen kortena eli varmistus ampujana.
Aamiaisen nautittuamme tiputimme mamman töihin ja itse jatkoimme matkaa kohti päivän jahtimaastoa. Perille päästyämme tutka pistettiin toiminta kuntoon ja Hippu päästettiin töihin. kauaa ei mummulla nokka tuhissut kun ajo jo raikoi ilmoilla. hetki seurailtiin ja kuunneltiin ajoa ennen kuin rupesimme miettimään passitusta. Mukavasti jänis kierteli niemellä käyttäen likipitäen koko niemeä hyväkseen ja osasi mennä useamman kerran ohitsemme pusikoiden suojissa meidän jänöä näkemättä. Muutamia keretoja huomasin kuinka tyttärellä haulikko nousi poskella ja ase viiletti pitkin pusikkoa ja hetken päästä laskeutui alas. Neiti oli nähnyt jänön vilaukselta ja koetti kuumeisesti etsiä aukkoa johon olisi voinut terveiset pitkäkorvalle jättä, mutta kun uuta näkö havaintoa ei tullut laski hän aseen alas. Hienoa toimintaa ja varovaivesti supatin tyttärelleni kehut siitä kuinka hienosti hän oli toiminut. Neiti osoitta jo heti kättelyssä millainen on vastuullinen metsästäjä. Epävarmaan paikkaan ei puristeta vaan odotetaan uutta tilaisuuta paremmalta hollita.
Itse olin jo laittanut tutkalta merkille että jäniksellä oli yksi tietty kohta mistä se tuli tielle väli oli reilut satametriä mistä jussi oli jo neljästi käynyt tiellä vein tyttäreni siihen tuntumaan passiin ja sanoin että nyt ei tästä poistuta jänis on jo niin monesti sitä pientä suoraa käyttänyt jotta kyllä se vielä siihen tulee, itse seuraan tutkaa näen kuinka ajo tulee koko ajan kohti. Kehotan tytärtä olemaan valppaana. Kohta huomaamme kuinka jänis hyppää tielle suoran toisessa päässä. Meneekö yli vai lähteekö tietä myöten. Neitikin oli jäniksen huomannut ja samassa rintama suunta pyörähti jäniksen suuntaan ja ase nousi poskelle. Sehän tulee tietämyöten kohti ! Supatan tytölle ohjeita ja samalla koetan kuvata kännykällä tilannetta. Se tulee Se tulee Se Tulee ja kohta ilmoille pääsee jyrähdys ! Ja uskomaton suoritus neitiltä jälleen. Hermo piti viimeiseen asti ja minun ei tarvinnut heittää puhelinta kädestä ja toimia varmistuksena. Vaan tyttö pisti jänikselle kerta paukulla terveiset kohdalleen ja pupu pyörähti tiehen komiasti. Pian Hippukin saapuu paikalle ja siirrymme auton luo jossa avaan jäniksen hyvin varovasti koska olimme sopineet että se menee täytettäväksi.
Jäniksen suolistettuamme oli eväiden vuoro minun viritellessä makkara tulia tyttö naputteli kuumeisesti puhelinta taisi saidaa kaverit terveiset tuoreeltaan kouluun päivän onistuneesta hetkestä.
Eväät nautittuamme totesimme auringon jo nousseen niin ylös ja kelin lämpimäksi joten otimme Hipun kiinni. ja niimpä käytimme Hippu-muummua vielä rannalla vilvoittelemassa ennen koti matkaa. Kyllä oli aivan mahtava päättää jänis kauden avaus noihin tunnelmiin joita on mukava muistella myöhemminkin.
Mukavaa ja turvallista metsästys kautta Toivoo: Pupu poimureiden väki
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)