Tulista herkkua ......

Muutaman viikon kylmemmästä jaksosta huolimatta Kasvattamossani alkaa jo näkyä tulosta ensimmäiset Chilit ovat jo raakile asteella ja kukkia on ihan reilusti. Vaan hyvin näkee kuinka jalostus vaikuttaa kasviin jalostetummat versiot tuottavat hedelmää paljonkin myöhemmin, niimpä suippopaprikamme alkaakin vasta kukkimaan. Ja tuo hieman jalostetumpi versio Chilistä alkaa nyt ruveta vasta kehittelemään hedelmää, mutta jo alkaa vesi herahtaa kielelle ja hikipisarat otsalle suunitellessa mitä kaikkea siitä sitten voikaan tehdä ja kun vaimoni kasvihuoneessa on tomaatteja tulossa, niin taidan ainakin tehdä paholaisenhilloa. Nimihän on kyllä epämiellyttävä joten täytyy varmaan keksiä omalle hilloversiolle mielyttävämpi nimi, mutta itse hillo on aivan loistava muun muassa paistetun vuohenjuuston ja karitsanpaistin kanssa. Njam ! alkaa jo tulla makumuistot ja jäänkin mielihyvin odottamaan sadon kypsymistä.

                      Makoisaa kesän jatkoa :)

Makiata pakkaseen...

Kesä on meidän plantaasilla, niin kuin varmaan monella muullakin kiireistä aikaa. Koirien lenkkeilyn ja muiden kotitöiden lomassa on kumminkin kerennyt marjastelemaan. Lakkasuolla tuli piipahdettua muutamaan kertaan ja mustikoitakin on jo muutama sankollinen pakkasessa ja nyt viimeisimmäksi lauantaina piipahdimme tyttäreni kanssa vatukossa. Nuori neitikin keräsi uutterasti vadelmia pienen sankoon ja kävi sitten thjentämässä minun ämpäriini ja muutaman tunnin tuloksena saatiin liki ämpärillinen vadelmia. Ja on jo jotkut löyäneet ensimmäisiä kanttarellejakin, joten kyllä tässä pitää ruveta kohta suuntaamaan myös kohti sienimaastojakin.

 Siitä sitten pakkasen lisäksi otettiin hieman sivuun nuoren-neitokaisen synttäri herkkuja varten, kun yhtenä toiveena synttäri juhlija varten oli vadelmamuffinit ja yllättävin oli tai no ei toisaalta ei ! Neiti halusi karpalo jäädykkeen ja mansikka jäädykkeen synttäri kakuksi. Ja tietenkin iskä tuollaiset toiveet mielellään toteuttaa, ja jäädykekakut kyllä maistuikin juhlaväelle mainiosti.

Vaan oikein leppoisaa kesän jatkoa ja eihän tässä enää mahoton aika ole kun nuo koira ystävät pääsee toteuttamaan itseään metsän siimekseen, ja kyllä tässä itse kullakin alkaa pikkuhiljaa sormet syyhytä metsän suuntaan muutenkin kuin marja sankojen kanssa. :)

Viikon lopun eräretki.

Auto kaartaa pitkin tuttuja metsäteitä kohti sovittua määränpäätä, perille päästyämme heitän repun selkääni ja vaimolle läksiisiksi hellä suudelma poskelle. Astun tieltä ojan yli metsän laitaan, vedän keuhkoni täyteen sateen raikastamaa puhdasta ilmaa. Suljen silmäni tunnen Taivaallisen Isäni läsnä oloa, ja hetken päästä hahmoni katoaa metsän pimentoon.

 Niin alkoi minun pyhäpäivän viettoni tällä kertaa ja kyllä vaikka olenkin tälläinen erä-mies, niin silti Kristilliset arvot ovat elämässäni hyvin suuressa osassa. Ja jokainen hakee voimaa arjen askareisiin tavallaan, toiset käyvät kirkossa kuin myös minäkin välistä, mutta luonto ja siitä nauttiminen tavalla tai toisella on minun lataumis paikka, kaiken Luojan luoman keskellä on hyvä huomata oma pienuutensa ja siellä voi todella ymmärtää sen huolen pidon johon saamme olla osallisena, mutta se siitä :)

Niin reissuuni olin jo valmistautunut edellisenä iltana reppuun oli tullut pakattua kaikkea tarpeellista. Ensiapupakkaus (vakiovaruste), kyypakkausta, tulivehkeet kuivine sytytyspaloineen (luonnon mukainen, tervaskannon palanen), kartta, kompassi, lamppu jne aamulla enää eväät ja kahvin keitto välineet sekä marja sankot ja reissu voi alkaa.

 Illalla tuli toki retki suunniteltua kartan kanssa valmiiksi ja se tietenkin ilmoitettiin koti väelle, sillä turvallisuus ennen kaikkea koska olin kumminkin lähdössä yksin ja koskaanhan ei voi tietää mitä sattuu joten hyvä heidän oli tietää mitä reittiä olin aikonut kulkea.

Pyhä aamuna aloitin patikomiseni ja samalla keräilin kesän viimeisiä lakkoja ja tästä syystä reittini menikin suurimmaksi osaksi pitkin soita tai no oikeastaan lähes koko matkan. Lakkoja ei enää mahottomasti löytynyt, mutta sain nauttia mahtavista erämaisemista ja luonnon omasta konsertista sateen välistä ropistessa hatunlierille. Ilokseni näin monia hyviä riekko pesueita, sillä nuo linnut on meillä päin olleet todella vähissä ja mukava oli huomata niillä pesinnän onnistuneen. Ja jokunen koppelo pesuekkin näkyi ja pupu-jussikin loikki jossain vaiheessa edelläni.

           Ensimmäiseltä välietapilta avautuvat näkymät.

Suo kierrokseni jälkeen suunnistin tutulle mustikkapaikalleni viettämään taukoa paikalla, ja hetken päästä tuli räiskyi iloisesti nuotiossa ja minä sain kuivatella vaatteitani samalla, kun evästelin.

 Ja nokipannukahvit makkaran paistoineen kuuluu tietenkin kiireettömään eräretken ohjelmaan, ja mikäs siinä oli istuessa  nuotion lämmössä, samalla nauttien eväiden lisäksi luonnon rauhasta.

Tauon jälkeen, kun vaatteetkin oli jälleen suhteellisen kuivat, olikin vuorossa mustikoiden keruu, ja sitä herkkua tänä kesänä kyllä on ja kyllä muuten tulee karpaloakin taas, oli nimittäin suot raakileita aivan täynnä.

Tyttäretkin kyllä osaa arvostaa näitä luonnon antimia, kotiin kun sitten palailin ja marja sankgot sisälle kannoin oli neidot heti maistiaisia hakemassa.

Päivän päätteeksi olikin sitten rentouttavan saunan vuoro, ja siinä saunan lämpeämistä odoteellessani, ynnäilin mielessäni päivän tapahtumia. Ja vaikka kilometrejä ja tunteja kertyi kosolti, tiesin saunanlauteilla väsyneenä ja onnellisena istuessani reissuni perimmäisen tarkoituksen toteutuneen. Olin saanut viettää koko päivän Luojani kanssa kahden ja nyt oli jälleen hyvä lähteä kohti arjen haasteita.

viikonlopun action pätkä.....

Viime päivät onkin meillä ollut vilskettä, kun palkkatöiden päälle on aika vierähtänyt heinäpellolla ja viimeiset kolme päivää mätettiin paaleja urakalla latoon talven varalle vaan viime yönä urakka saatiin loppuun ja nyt on aika hieman hengähtää.

Vaan kyllä meidän koiruudetkin on osanneet järjestää meille hieman ohjelmaa, heinäkiireistä huolimatta kesän lenkki ohjelmaa on noudatettu. Mutta lauantaina sainkin sitten karmaisevan puhelun töihin, Nuorin tyttäreni soittaa minulle melkein heti kun olin päässyt töihin.  "Iskä Hippua ei näy tarhassa"

Siis mitä ? käyppäs vielä tarkista jos hippu pötköttelee jossain kopin perukoilla. "Ei se ole siellä, se alempi sämppi on auki"

Hippu oli sitten saanut jotenkin murrettua toisen salvan auki ja survoutunut pienestä rakosesta pihalle ja mettäkoira kun on, niin suuntakin oli selvä. Täytyy sanoa että huolestuin kyllä todella, olinhan juuri töihin lähtiessä ruokkinut koirat. Apua toivottavasti ei tule mitään vatslaukun kiertymää, ja kelikin oli todella lämmin aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpötila oli reilusti yli 20 c Toivottavasti ei saa mitään lämpöhalvausta. Työ-päiväni oli kieltämättä aika tukala, kun mietti kaikkia pahimpia vaihtoehtoja mitä voi sattua. Tyttäret kyllä uutterasti tiedottivat naapureille ja koettivat etsiä karkulaista metsästä. Vaan onneksi työpäiväni tuli loppuunsa ja pääsin kiiruhtamaan kotiin. Pikainen vaatteiden vaihto ja pika pikaa metsään, heinät saivat odottaa pellolla, Hippu oli löydettävä ! Onneksi Iloinen kimakka ajo paljasti karkulaisen suunnan ja pääsinkin Hipun ja jäniksen väliin ja sain karkulaisen kiinni. Eikä toisella ollut vielä mikään meininki lopettaa, vaikka oli siinä helteessä ajanut hieman yli seitsemän tuntia. Hippu kyllä minulle hieman protestoi kiinni ottoa, mutta kasvoilta paistoi vanhuksen onnellisuus " saimpas förskottia"

Vaan loppu hyvin kaikki hyvin Hippu saatiin pihaan hyvissä voimissa ja ensiapuna kumminkin kaikesta huolimatta hieman jäähdyteltiin vilpoisalla suihkulla ja samalla tarjottiin urheilu-hierontaa :D
Ja sitten sisälle levolle ja itse heinätöihin.

        Ja nytpä sitten onkin hyvä käydä onnellisena nukkumaan.    
 Itse olen kiitollinen Taivaan-Isälle, kun sain kaverin kunnossa kotiin

Nellin eka näyttely.

No niin. Tarkoituksenihan ei ollut pitää teitä aivan näin kauan jännityksessä, mutta kesän heinätyöt ovat pitäneet minua traktorin ratissa ja pellolla, mutta nyt sade hieman sotki kuvioita ja kerkesin istahtamaan koneen ääreen.

Nellin näyttely keikka meni oikeastaan ihan mukavasti. Paikalle mentiin hyvissä ajoin ja ei Nelli tuosta uudesta tilanteesta stressannut yhtään innoissaan tutkaili ja teki tuttavuutta muiden koirien kanssa. Mutta odottelu ei oikein sopinut Nellille, energinen kun on niin se vuoron odottelu siinä kehän laidalla oli Nellille aargh EVVK ! Ja niinpä kun sitten kun kehään päästiin virtasta tuntui akuissa olevan ja ekalla kiekolla vieressä oleva puudeli kehä herätti kiinnostusta ja yhen kaiken Nelli otti spurtin kohti sitä kehää ja suoran minun jalkoihin. Lähellä oli jotta ei vedetty naamaa nurmeen, vaan onneksi setti pysyi kasassa ja homma jatkui keskeytyksettä ja kun tuomari huomasi että juoksu rupesi menee hyvin niin pyysikin ottamaan meitä muutaman ylimääräisen kiekon. Muita kommelluksia ei sitten onneksi sattunutkaan. Mittaus ja hampaiden tarkistus meni aivan loistavasti, Nelli vielä palkaksi hampaiden katsomisesta antoi tuomarille märän pusun päin naamaa. Josta sitten vain kuului kommentti luonne 1 koira erittäin iloinen :D

Ja sitten arviointiin joka meni lyhykäisyydessään kuta kuinkin näin.

Keskikokoa pienempi ja yleisvaikutelma erittäin hyvä, mittasuhteiltaan oikea, hieno kevyt narttu. Hieno kevyt kuono-osa. Hyvä kaula. Vielä hieman pehmeä selkä. Polvikulma voisi olla voimakkaampi ja käpälät paremmat. Upea turkki ja kaunis väri. kehäkäyttäytymistä kannattaa vielä harjoitella. Tänään tämä koira saa Erittäin Hyvän.                

Niin ja kuten jo mainitsinkin  luonne oli ykkönen

Tuomari oli hyvä ja erittäin asiallinen ja kaikin puolin olen kyllä tyytyväinen Nellin ekaan esiintymiseen ja harjoittelu jatkuu ja jossain välin kehään vielä palataan.

           
                             Hetki ennen kehään menoa

                      Tutustuminen kilpakumppamiin

                                   Ja siinä sitä mennään

                                   Ja poseeraus

Onks täällä sähköö, voiks täällä föönätä ?

Näyttely keikkahan jo meillä oli vaan pidetäämpä vielä hetki teitä jännitykssä ja palaamme tapahtumiin ennen näyttelyä. :)

Kyllähän jokainen sen tietää että eihän sitä hienot ladyt lähde minnekkään jos ei ole laittauduttu, ja ei meidän Nellikään siinä ole poikkeus. Perjantaina työvuoroni jälkeen suuntasimme kotipaikalleni viettämään aurinkoista iltapäivää rannalle lasten ja koirien kera, lapset nauttivat vedestä aivan silmin nähtävästi ja ranta on lasten kannalta mitä mainioin matalaa on todella pitkälle ja  ei ole äkkisyvää. Tietty meidän lapsukaisille saisi olla ehkä jo syvempääkin uinnin kannalta ajateltuna kun onhan neidit jo sen verta isoja kuitenkin.

Niin vaan kun seuraavana aamuna meillä olikin suuntana Mikkeli ja koiranäyttely täytyihän tietysti Nellin päästä laittautumaan. Ensiksi oli hieman lihaksia rentouttavaa uintia, pieni huili ja sitten....

.....Aloitetaan hoito. Manikyyri, pedikyyri ja mars pesulle ja kiiltoa turkkiin.

Ja kuten näkyy Voi olla että Nelli ei ihan ollut täysin samaa mieltä asiasta minun kanssani, mutta ei silti temppuillut pesun aikana. Vaikka kyllä taisi hän oikeasti nauttia siitä kun shamppoota hierottiin turkkiin, ei ehkä pitänyt tuosta shamppoosta, mutta siitä hieronnasta kylläkin :D

                           Ja sitten huuhtelu.....

ja vielä lopuksi pieni uintilenkki jotta varmana kaikki shamppoot huuhtoutuu pois.

Ja hoidon lopuksi kuului luonnon oma solarium eli kuivattelua rantahietikolla nauttien auringon lämmöstä.
Ja eihän sitä meidän vanhustakaan sopinut unohtaa ja hänkin sai saman täysihoidon kuin Nellikin.

Sitten kotiin, ja maittavaa apetta sekä lepoa ja aamulla auton keula kohti Mikkeliä..... Ja siitä sitten seuraavalla kerralla. :)

Jännitys tiivistyy !

Tuossa tulikin tuas oltua reissussa ja poissa koneelta vaan taas on palauduttu normaali arkeen. Niin ennen reissuun lähtöä kerkes sähköpostiini tipahtaa odotettu viesti. Pikainen postin tarkistus ennen reissua paljasti näyttely kutsun aikatauluineen saapuneen ja nyt viikon lopulla onkin sitten suuntana Mikkeli.

Pakko on kyllä myöntää että nyt alkaa jännittää kuin ekoilla treffeillä. Koiria tuntuu olevan melkolailla paljon näyttelyssä ja Nelli kun on aivan mielettömän energinen ja estottoman sosiaalinen niin hieman kyllä tässä mietityttää et kuin täs oikein käy ? No pyhänä ollaan jo paljon viisaampia asian suhteen. Tarkoitus on kyllä mennä paikalle todella hyvissä ajoin jotta saadaan tutustua Nellin kans paikkaan ja tuohon Nellille uuteen tilanteeseen kaikessa rauhassa jos sitä vaikka Nellin näyttäisi sitten kehässä sen piilossa olevan puolen (vai onko sitä) siis sellaisen rauhallisuuden. Mutta joka tapauksessa voi laittaa tassuja sekä peukkuja pystyyn Nellin puolesta.