Jänis kauden avaus 2015

Bolgissa käynnistäni on vierähtänyt hävettävän ja harmittavan pitkä aika, joka on nyt osittain johtunut elämää kohdanneista murheista, on ollut läheisten sairaalajoutumisia ja luopumisa hautajaisten muodossa, mutta koetan tässä nyt hieman skarpata ja ottaa tietsikan näppäimistyön jälleen käyttöön.

Pupupoimureiden tarhan väki voi hyvin ja jäniksiä on koetettu aina välistä kiusata, ja Hippu tarhamme seniorikin vielä laittaa jänöille kyytiä urakalla ja toiminta varmuus on likipitäen kuin junan vessassa :D

Mutta tämän syksyn ehdottomasti mieleen painuvin erä elämys oli syksyn ensimmäinen jänisjahti eli kauden avaus.

Niin  se koirien kesälomakin päättyi ajallaaan ja kalenteri näytti syyskuun ensimmäistä päivää. Itse olin jo noussut hyvissä ajoin laittelemaan eväitä ja muutenkin erä välineitä kuntoon. Tyttärelleni olimme pyytäneet koulusta vapaaksi tuon päivän kun aloitus päivä sattui keskelle kouluviikkoa, mutta ope ymmärsi asian ja vapaa myönnettiin. Kellon käydessä puoli kuutta kävin herättelemässä tytärtäni jonka kyllakin ponkaisi sängystä ylös kuin vieteri ja kipitti kiireen vilkkaan alakertaan aamupalalle. Odotusta ja intoa oli ilmassa olimmehan jo edellisenä päivänä sopineet että hän saisi hoitaa passituksen ja minä itse toimisin vain koiramiehenä ja henkisenä tukena ja sitten pakottavassa tarpeessa viimeisenä oljen kortena eli varmistus ampujana.

Aamiaisen nautittuamme tiputimme mamman töihin ja itse jatkoimme matkaa kohti päivän jahtimaastoa. Perille päästyämme tutka pistettiin toiminta kuntoon ja Hippu päästettiin töihin. kauaa ei mummulla nokka tuhissut kun ajo jo raikoi ilmoilla. hetki seurailtiin ja kuunneltiin ajoa ennen kuin rupesimme miettimään passitusta. Mukavasti jänis kierteli niemellä käyttäen likipitäen koko niemeä hyväkseen ja osasi mennä useamman kerran ohitsemme pusikoiden suojissa meidän jänöä näkemättä. Muutamia keretoja huomasin kuinka tyttärellä haulikko nousi poskella ja ase viiletti pitkin pusikkoa ja hetken päästä laskeutui alas. Neiti oli nähnyt jänön vilaukselta ja koetti kuumeisesti etsiä aukkoa johon olisi voinut terveiset pitkäkorvalle jättä, mutta kun uuta näkö havaintoa ei tullut laski hän aseen alas. Hienoa toimintaa ja varovaivesti supatin tyttärelleni kehut siitä kuinka hienosti hän oli toiminut. Neiti osoitta jo heti kättelyssä millainen on vastuullinen metsästäjä. Epävarmaan paikkaan ei puristeta vaan odotetaan uutta tilaisuuta paremmalta hollita.

Itse olin jo laittanut tutkalta merkille että jäniksellä oli yksi tietty kohta mistä se tuli tielle väli oli reilut satametriä mistä jussi oli jo neljästi käynyt tiellä vein tyttäreni siihen tuntumaan passiin ja sanoin että nyt ei tästä poistuta jänis on jo niin monesti sitä pientä suoraa käyttänyt jotta kyllä se vielä siihen tulee, itse seuraan tutkaa näen kuinka ajo tulee koko ajan kohti. Kehotan tytärtä olemaan valppaana. Kohta huomaamme kuinka jänis hyppää tielle suoran toisessa päässä. Meneekö yli vai lähteekö tietä myöten. Neitikin oli jäniksen huomannut ja samassa rintama suunta pyörähti jäniksen suuntaan ja ase nousi poskelle. Sehän tulee tietämyöten kohti ! Supatan tytölle ohjeita ja samalla koetan kuvata kännykällä tilannetta.  Se tulee Se tulee Se Tulee ja kohta ilmoille pääsee jyrähdys ! Ja uskomaton suoritus neitiltä jälleen. Hermo piti viimeiseen asti ja minun ei tarvinnut heittää puhelinta kädestä ja toimia varmistuksena. Vaan tyttö pisti jänikselle kerta paukulla terveiset kohdalleen ja pupu pyörähti tiehen komiasti. Pian Hippukin saapuu paikalle ja siirrymme auton luo jossa avaan jäniksen hyvin varovasti koska olimme sopineet että se menee täytettäväksi.

 Jäniksen suolistettuamme oli eväiden vuoro minun viritellessä makkara tulia tyttö naputteli kuumeisesti puhelinta taisi saidaa kaverit terveiset tuoreeltaan kouluun päivän onistuneesta hetkestä.

Eväät nautittuamme totesimme auringon jo nousseen niin ylös ja kelin lämpimäksi joten otimme Hipun kiinni. ja niimpä käytimme Hippu-muummua vielä rannalla vilvoittelemassa ennen koti matkaa. Kyllä oli aivan mahtava päättää jänis kauden avaus noihin tunnelmiin joita on mukava muistella myöhemminkin.

Mukavaa ja turvallista metsästys kautta Toivoo: Pupu poimureiden väki

Maailman onnellisin tyttö

Kesällä nuoremman tyttäreni täyttäessä vuosia ja kun sitä ikää on karttunut jo sopivasti, niin saikin hän sitten syntymäpäivälahjaksi odotetun ja mieluisen lahjan.  Luparuljanssin suoritettuamme jäimme odottamaan postia ja tyttäreni tarkkaili laatikkoon tulevaa postia erityisen huolella. Ja niimpä nopeasti virkavallan pyöräpyörähti ja odotettu kirje laatikkoon kolahti.

Kirjeen saapuessa loppuviikolla ja minulla oli viikonloppu vuoro töissä jouduimme odottelemaan seuraavaan viikkoon lahjan noutoa. vapaapäivän koittaessa vaimon vietyäni töihin käänsimme automme keulan kohti eräkauppaa. Tyttäreni eräleirillä jo oli päässyt ampumaan tuolla hankkimallamme haulikko merkillä ja kovasti hän siihen oli tykästynyt niin asiasta ei meidän tarvinnut enempää neuvotella. Ja niin matkamme alkoi.......

Oman aikamme ajeltuamme saavuimme perille ja eipä tuolla nuoren neidin kasvoilla jännitystä näkynyt ehei vaan vilpittömän onnelliset kirkkaat silmät katsoivat minua kun astelimme kohti myymälän ovea.

Asiointi kävi nopeasti sillä olimme peräti aamun ensimmäiset asiakkaat kun liike oli juuri vasta avannut ovensa. Ennen kotimatkaa pistäydyimme vielä aamukahveella ja huoltamon pöydässä kävi kuumeinen puhelimen naputtelu liekkö jo kavereilleen onnellisuuttaan jakanut.

Ja kotona sitten paketti auki ja tutkimaan ostosta ......

Harjoittelut aloitettiin heti ja ensiksi otimme ihan kuivaharjoitteluna nostoja nostoja ja nostoja....... Sitten laskinkin tyttäreni jo ihan polttamaan nallia ja käryyttämään ruutia ja näin ensi alkuun hieman humoristisestikkin paikallaan olevaan tauluun ennen kiekkoradalle lähtöä jotta hän saa tuntumaa tuohon uuteen ase tuttavuuteen onhan hän toki jo aikaisemminkin haulikolla ampunut , mutta kuitenkin........ ja eikun kohti pahvijänistä.......

Harjoitus laukaukset hän on suorittanut 30 m ja näitä harjoituksia olemme pyrkineet tekemään vähintään kolmesti viikkoon. ja luulempa että jo ensiviikolla käymme kokeilemassa kuinka kiekot saa kyytiä. Minulle kyllä luvattiin että rupeaa jänikset kaatumaan no ensiviikon tiistaina lähdemmekin yhdessä jahtiin ja tyttäreni saakin hoitaan passituksen ajattelin itse pysytellä tausta tukena ja tarvittaessa "vara-aseena" aikomuksemme onkin mennä kotipaikalleni joka sijaitsee niemessä ja niemen keskellä menee tie niin se on aloittelevalle metsästäjälle unelma paikka tilanteita tulee yleen sä poikkeuksetta useita päivän aikana. Siinäpä se ensimmäisen laukauksen tulos........

Minun tehtäväni onkin sitten testata se sopiva metsästys panos jo pääsee isikin tai siis on jo päässyt kokeilemaan ostosta ja aika hyvin käyvän panoksen  näin alkukauteen olen jo löytänytkin.

Jahtirikasta syksyä toivoo Pupu-Poimurit

Mennyt kesä

Tervehdys taas pitkästä aikaa ! valitettavasti postaukset on jäänyt kuluneen kevään ja kesän aikana pois kaikenlaisten kiireiden myötä joista kyllä kirjoittamista kyllä riitäisi, mutta yksin kertaisesti ei omat voimavarat antanut myöten juurikaan koneen äärellä istua. mitään pitkää romaani postausta kesästä en aio tehdä vaan puhukoon pinta puolisesti kuvat puolestaan.

 peltotyöt riistan hoitoa ajatellen kuuluui alku kesään

Kevään ja kesän aikana on tehty omin hartia voimin sauna remonttia.... lattiat piikattu lekalla ja lihasvoimalla auki n. 20 m2 kannettu kellarista käsipelissä pihalle ja samoiten kaivettu valun alta savimaata pois ja sankoilla kannettu pihalle tilalle sepeliä jne.... ja nyt uusi valu odottaa kuivamista jotta pääsee jatkamaan töitä.

Pientä pihan sipistelyä ohjelmaan myös on kuulunut.

Kavereita ei tietenkään unohdeta ja kunnosta kesän aikana pidettiin huoli Hippu otti lenkki kilometrejä kuluneena kesänä 1100 km ja Nelli 1970 km  minulle on kunnia asia jotta koirat voi hyvin ja on kunnossa heti kauden alusta.

Toki välillä hieman rentouduttiin ja käytiin vähän kalassa sekä marjassa.

Heinätyöt on tietysti joka kesäinen ohjelma.

Vähän on juhlittukkin.......  Synttäreitä, ajokortteja......... Niin ne vaan lapset kasvaa

Nyt on jo keretty käydä muutamat terveisetkin jänöille kertomassa ensi viikon varalle......

 Niin ja tietysti kaiken muun lisäksi on täytynyt tuo leipä työkin hoitaa josta muutaman päivän päästä pääsenkin ansaitulle 4 vko:n lomalle.


Niinpä se kesäkin siinä tuli ja alkaa olla pikku hiljaa ohi ja ensi viikolla pääsemmekin Hipun ja nellin kanssa tosi toimiin. Joten oikein antpoisaa ja mukavaa jahti kautta kaikille kamuille toivoo Pupu-Poimureiden väki

Jänis Metsästä lautaselle osa 3

Tässä osiossa sitten onkin vuorossa paloittelu ja ensin pahoitteluni kun tämä ei ole videoituna, mutta sisällä en oikein saanut tuota kännykkää kunnolla pöydälle jotta olisin saanut tuon videolle. Joten tällä kertaa joudutte katselemaan kuvia, mutta jos vain elin päiviä ja saalista suodaan niin voin laittaa ensi syksynä saman videoituna kun vaimoni tuossa lupasi sitten tuon videoinnin hoitaa :)

Itse paloittelussa en noudata yhtä tiettyä kaavaa vaan teen paloittelun sen mukaan mitä aion ruoaksi jäniksestä valmistaa ja tässä pari yleisintä tapaa.

Tietysti aina ensin aloitan Ruhon puhdistuksella. monastikkin haulien uppoamis kohdissa on lihaksen pintaan karvoja uponnut jotka poistetaan ja samointen veri hyytymät pinnasta ja haulit tietenkin ja luun sälöt jne....   Huuhtelen yleensä kylmällä vedellä enimmät verihyytymät pinnalta pois ennen karkeaa paloittelua. Tietysti ainahan olisi parempi jotta ruhon puhdistus suoritettaisiin mekaanisesti eli leikattaisiin veitsellä pois ns. likaantuneet osat jonka teenkin aina isommissa ruhoissa. Mutta kun jänis on suhteellisen pieni eläin siksi suoritan huuhteluna verihyytymien poiston jotta jäisi jotain pataankin laitettavaa :D

                           Tästä lähdetään paloittelemaan.

                        Ensiksi leikkaan nivustaipeen auki

Seuraavaksi otan takajalat irti. Itse aloitan avaavalla lonkkien lihasta kuvassa näkyy kohta josta tämän teen. seuraavaksi käännän ruhon selälleen ja painan jalan ns. reiden sisäpinnalta niin jotta lonkkaluu napsahtaa irti ja leikkaan jalan irti kokonaan, sama toistetaan tietysti molemmin puolin.

                  Tuosta lähtee takanen irti.

 Ja tuon näköinen on lonkka kun takaset on irroitettu. Kuvassa näkyy luu joka napsahtaa painettaessa irti.

Ja lavat leikataan irti ruhosta jonka voi tietysti tehdä ennen takasien irroitusta se nyt on ihan maku asia kummin päin sen haluaa tehdä.

Seuraavaksi leikkaan pois kaularangan ja lonkka luun. Paitsi jos paloittelen jäniksen luuttomaksi otan ensin pois sisäfileet jonka jälkeen vasta poistan lonkkaluun. Kaularangan käytän myös kastike pohjiin koska siinä on niin vähäinen määrä lihaa jotta en ole ruvennut sitä sen ihmeemmin puhdistelemaan. Ja  kuten muutkin paloittelussa jäävät luut käytän kastikepohjien valmistukseen.

Tämän jälkeen puhdistan lihasten sisään tulleet verihyytymät pois avaan hieman lihaksia jotta saan ensin kaavittua / huuhdeltua lihasten sisästä hyytymät pois. yleensähän noita hyytymiä tulee enimmäkseen lavoille ja takasiin  jonkin verran varsinkin jos on jalkojen luut katkenneet ammuttaessa. Fileiden kohdalla on normaalisti riittänyt kun on poistanut pinta kalvon fileselästä niin on saanut hyytymät poistettua kätevästi jos niitä on sattunut tulemaan fileeseen.

Tässä vaiheessa kun olen irroittanut takajalat ja lavat ja lihoista on pahimmat hyytymät poistettu laitan lihat yön yli kylpyyn jotta kaikki veri saadaan irti ampumavaurioiden kohdalta. Lihojen huolellinen puhdistus on varsin tärkeää sillä huonosti puhdistettu liha maistuu ruokana varsin hirveältä.

Eli hieman suolaa ja kylmää vettä ja kannellinen astia johon lihat mahtuu hyvin. Yön yli kylmässä ja seuraavana päivänä teen sitten lopullisen paloittelun. Jotkut käyttää tuossa kylpyvedessä etikkaa, mutta minusta suola toimii paremmin, sekin on tietysti maku asia tai ns. koulukunta kysymys :D mutta meillä noin.

 Sitten lopullinen paloittelu joka riippuu minulla siitä kuinka aion jäniksen valmistaa.

Joko noin luineen jos tulee tehtyä kastikkeita keittoja patoja jne...

Taka paistit laitan kolmeen osaan eli leikkaan nivelien kohdalta poikki, paitsi tuossa kuvassa jalat on kahtena kappaleena koska tuolta jänöltä meni niin ilkeästi nuo takasetkin poikki kun jouduin ampumaan nopean laukauksen kuusitaimikossa pois päin juoksevaan jänikseen. joten ne pienimmät kohdat meni liemitarpeisiin. Lavat samoiten kolmeen osaan josta laitoin myös ne pienimmät osat liemitarpeisiin file selkä tällä kertaa neljäksi annos palaksi luineen eli pala per nenä kun meidän perhettä ajatellaan.

Keitto ja kastike lihat tulee yleensä ensin kypsytettyä luineen mausteliemessä uunissa jonka jälkeen jäähdytän lihat ja poistan lihat luista mistä sitten teen esimerkiksi keiton tai kastikkeen. Vaan niihin valmistus juttuihin sitten myöhemmin lisää.

Tai sitten toisinaan teen jäniksestä luutonta lihaa josta voi tehdä esimerkiksi jauhelihaa, tai tehdä jänis-käristystä mikä on meidän perheen suosikki jne..... Paitsi fileet kylläkin silloinkin laitetaan ihan fileinä niitä ei jauheta eikä tehdä käristystä. ja kun jänis on päästelty luuttomaksi jääkin jälleen reilusti liemitarpeita eli kaikki hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan ja jos oikein viitsii niin talvijäniksestähän saa erittäin hienon turkiksenkin muokkuutettua.

                Vaan tässä jänis luuttomana.......

Vasemmalla ylä-kulmassa luut liemiä varten, keskellä ylhäällä taka-paistit ja keskellä alhaalla lavat luuttomana. sitten oikealla ensin sisä-fileet ja sitten ulko-fileet.

Sitten jääkin jäljelle joko vakumointi ja pakastus tai ruoan valmistus....... ja pidetään teitä vielä hetki jännityksessä ja seuraavaan osioon sitten mietinkin jotain hyvää kerrottavaksi.

Jänis Metsästä lautaselle osa 2

Edellisistä toimen piteistä on vierähtänyt hieman reilu viikko ja kun kelit kerta sallivat annoin jussien mureutua  rauhassa. Ja niin  päästäänkin käsittelyn toiseen osioon elikkä nylkyyn. Tämänkin varmaan joku voi tehdä toisellakin tapaa ja itsekkin jos otan nahkat turkis käyttöön käsittelen jänöt hieman varovaisemmin, mutta kun kyseessä oli alku syystalvi ei nahkoja kannata hyötykäyttöön ottaa karvanlähdön takia joten otteet voi olla vähän ronskimmat. Vaan asiaan ja nahkaan kiinni.

Jäniksen laitan riipuksiin yhdestä takajalasta ja aloitan pyöräyttämällä ns. nilkasta nahkan auki jonka jälkeen nivuksista nilkkaan reiden sisäpintaa myöten nahka auki. seuraavaksi vedän nahkaa pois niin jotta saan hännän tyven näkyviin jotta voin napsata hännän poikki. tästä jatkan vetämällä nahkan tuppeen lavoille asti josta sitten vedän etuset esiin ja katsainen ns. ranteesta luut poikki ja vedän edelleen nahkan tuppeen aina korville asti jonka jälkeen katkaisen niskasta pään pois. Ja niin riipuksissa on nahaton jänis sukat jalassa. otan lavat auki mutta en vielä leikkaa kokonaan irti. sitten vatsan peite liha kylkiluille asti leikataa veitsellä josta sitten jatka kylkiluiden osalta saksien kanssa kaulalle asti jotta saan rintalastan irti. Tästä  sitten jatkamme sisä tiloissa johon palaan seuraavassa osiossa. siinä oli lyhykäisesti kirjoitettua ja sama tuossa sitten video dokumenttina :D


https://www.youtube.com/watch?v=r_pLHaZJlv0


Ja jatkoa seuraa vielä muutaman postauksen verran  :)

Jänis Metsästä lautaselle osa 1

No niin vihdoinkin sain järjestettyä aikaa tähän kysyttyyn päivitykseen eli jäniksen käsittelyyn.
Ja jottei päivityksestä tulisi liian pitkä kerralla luettavaksi ajatteli jakaa sen osioihin ja ensimmäisessä osiossa tietenkin käsitellään saaliin käsittelyä maastossa eli suolistus. Suoraan tuota videota ei saanut tänne ladattua ja kokeilenkin kierrättää sen toista kautta, toivottavasti tekniikka on kanssani samaa mieltä asiasta. Ja itse asiaan  tapojahan ei tietenkään ole yhtä ainoata oikeaa ja luultavasti jokaisella on hieman omansalainen tapa, vaan näin meillä. Kaadon jälkeen aloitan virtsa rakon tyhjennyksellä (siis jäniksen) ihan sen takia ettei suolien poistovaiheessa vahingossakaan pääsisi ylimääräisiä ei toivottuja eritteitä kosketuksiin lihan kanssa. suolistuksen jälkeen laitan havut vatsaonteloon jotta sisus pysyisi avonaisena ja liha jäähtyisi mahdollisimman nopeasti. Riiputuksen suoritan nahkoineen jottei liha kuivuisi ja riiputuksen kesto riippuu ihan keleistä kun käytössäni ei ole kylmätiloja riiputuskäyttöön, mutta kelien salliessa voin riiputtaa viikonkin varsinkin jos kyseessä on vanhempi jänis. Ja tuohon nylkyyn sekä paloitteluun sitten palaamme myöhemmin uudessa postauksessa. Yritin tehdä suolistuksen mahdollisimman hitaasti jotta katselijat pysyisivät juonessa mukana, sillä normaalisti tuohon käytettävä aika ei ole varmaan puoliakaan tuosta :D

                    Vaan katsotaan näkyykö tuo video :) Eli jäniksen suolistus



                                        http://youtu.be/MJrbrW7JxVg




Tässä oli sitten Hipun tulos tuolle päivälle vaikka ei edes tehty täyttä päivää ja kelihän vielä muuttui aika radikaalista silloin päivän aikana. Aamulla kun jahtiin läksin Hipun kanssa tuuli oli kova ja maa paljaana ja iltapäivällä oli jo n. 10 cm lunta vaan ei keli tuntunut Hipun tahtia haittaavan. Sillon aamulla kun sain ekan jäniksen pitkälleen Hippu vain vilkaisi jänöä ja katosi kuusikkoon ja tuon suolistuksen aikana olikin jo toinen jussi liikkeellä. Haku minuutteja kertyi kahdelle jänikselle yhteensä n. 10 min. No konkari on konkari ja tietää mitä tekee :)

Made-pilkin valmistus

Tämä postaus tulee nyt hieman myöhässä, mutta on lähes ajankohtainen vuoden-aikaan nähden. Kevät talven yksi mielenkiintoinen eräkokemus on mateen pilkkiminen jota tänä keväänä nuorempi tyttärenikin pääsi kokeilemaan ja innostui asiasta toden teolla ja ensi keväänä onkin lähdössä jälleen mukaan. Pimeys ja sohjo jäällä ei tytärtäni haitannut viimeisimmällä keikalla vaan madetta juksattiin intoa puhkuen ja pilkki reissun päälle lämpöinen sauna ja tietty se vilpoisa saunalimppari sekä tieto seuraavan päivän verkkojen tarkastus reissusta takasi erittäin onnellisen nuoren-neidin. Vaan asiaan eli made-pilkin valmistus joka on erittäin helppo tehdä ja tässä esimerki Pupu-Poimureiden tapaan.

Aluksi tein kuivaan koivu-lankkuun valumuotin ja erittäin tärkeää on että muotin puu on kuivaa sillä jos puu on kostea on vaarana että sula lyijy räiskyy silmille joten ehdottomasti kuivaa puuta. Made-haraa varten porasin ensin n. 3cm halkaisijaltaan ja n. 1 cm syvän kolon tähän sopii esimerkiksi oksapora vallan mainiosti. sen jälkeen keskelle pienemmällä poran terällä 5-6 mm keskelle lisä syvennys n. 0,5 cm ja made-morria varten tein muotin taltalla johon myös porataan morrin selkäosan kohdalle myös n. 0,5 cm syvä kolo käyttäen 5-6 mm poranterää.

Tämän jälkeen tein made-haran muottiin ympärille tasasille väleille urat koukkuja varten ja morrin päähän pienen uran koukkua varten. seuraavana asetellaan koukut harassa uriinsa ja itse ankkuroin kaiken varalta koukut toisiinsa sidontalangalla. Seuraavana laitoin keskireikään paksummasta rautalangasta taivutetun pien silmukan josta käännän valun sisään jäävät päät 90 asteen kulmaa ja molemmat päät eri suuntiin jottei lenkki karkaisi sitten käytössä harasta. Lenkin pää ja reikä on hyvä suojata foliolla jottei siihen menisi turhaan lyijyä se helpottaa jatko työskentelyä.

Sitten päästään itse valuun. käytin tällä kertaa kierrätys materiaalia eli vanhoja rengaspainoja.
Itse lyijun sulatus tapahtui kaasuliekillä ja tinakauha toimii hyvin tosin kauhaa muokkasin sen verran että tauvutin siihen pienen kaatonokan jotta lyijyn saa kaadettua mahdollisimman tarkasti muottiin. Lyijyn sulamispiste on 327,5 c joten kaasu riittä erinomaisesti ja sulaminen tapahtuu nopeasti.

Sulatus vaiheen ja valun jälkeen annetaan lyijyn jäähtyä rauhassa jotta kuokut pysyvät varmasti paikoillaan eikä poistovaiheessa pääse liikkumaan. käytin poistaessani haraa muotista apuna ruuvimeissiliä jolla varovasti longotin reunoilta, mutta en koukusta. Aika vaivattomasti hara irtosi muotista.

Made-morrissa voi joko itse koukun taivuttaa niin että koukun oma lenkki tulee keskireikää tai sitten tehdä samalla tavalla rautalangasta silmukan niin kuin harassakin ja folio suojaksi jottei lyijy peitä lenkkiä. tähän vaikuttaa paljonkin koukun koko vaikkakin yleisesti made-pilkeissä koukut ovat isoja. itse laitoin morrissa erillisen silmukan kun koukku ei ollut riitävän pitkä jotta pään olisi voitnut taivuttaa niin että se olisi keskireiässä. ja morrin poiston muotista tein samoin kuin harankin.

Seuraavaksi hion siistimmäksi ja tarkemmin muotoonsa morrin johon voi käyttää joko kulmahiomakonetta ja lamellilaikkaa tai sitten nauhahiomakonetta jossa sellainen kapea nauha, jota käytin itse. Sitten oli vuorossa rautalangan taivuttelua eli haraan taivutin ns. perukkeen johon tulee vielä lisäksi syöttikoukku.

                    Yläkuvassa made-hara ja alemmassa made-morri

Kun loppu sipistelyt oli tehty suoritin maaluksen valkealla-spraymaalilla. Ja näin onkin ensi kevät-talvelle mateen juksaus välineitä valmiina.

Nellin kauden lopettajaiset

Nyt kun jänisjahti alkaa pikku hiljaa lähestyä loppuaan, niin vietimme Nellin kanssa kauden lopettajaisia, kun kiiman päättymisestäkin oli jo riitävästi aikaa. Sunnuntai aamu vakeni leutona, mutta tuulisena jahti laiteltiin käyntiin niin kuin oli suunniltetu. Vieraani saapuivat ajallaan ja jaoin passipaikat ja jäin Nellin kanssa odottamaan jotta kaikki olisivat passipaikoillaan. Kun kuonon edessä oli tuoreet rusakon jäljet jouduimme odottelemaan jotta kaikki olisivat paikoillaan.

Kuonon edessä näkyvät jäljet ja isäntä ei aukaise hihnaa mitä ihmettä tämä oikein tarkoittaa ? tuntui Nelli miettivän ja antoi välistä minulle oman palautteensa asiasta vingahtelemalla kärsimättömästi ja lopulta jopa vaativaankin sävyyn.

                                       Tosta se on menny !

                                      Etkö sie vois jo löysätä hihnaa ?


Ja kun olin soitellut tarkistus soitot ja tiesin miesten olevan paikoillaan  hihna aukaistuani Nelli läksi kuin tykin suusta niin jotta lumi vain pöllähti. Ensin pinkaistiin vika suuntaan ja jouduin hieman huutelemaan  vaikka nopeasti Nelli kyllä jälleen otti suunnan kohti jälkiä, ja siitä se päivän työsarka alkoi.

  paikoillaan odottelu ja hieman pidempi jahtitauko kiiimasta johtuen oli saanut Nellin kuumenemaan  ja hetken päästä alkoi Nelli haukahtelemaan yöjäljelle joka kyllä sitten suhteellisen nopeasti muittui kiivaaksi ajoksi. Vaan hyvin nopeasti jouduin toteamaan jotta Nelli oli vaihtanut jäljitettävän alku hötäkässä ja käytöksestä päätellen totesin ajettavan olevan ihan metsäjänis. No eipä siinä auttanut muu kuin asetella passi-miehiä uudelleen. Passit miehitettyäni  uudelleen läksin ottamaan itsekkin siirtymää ihan ajolenkin takalaidalle ja kulkiessani vilkaisin tutkaa nähdäkseni mitä ajossa tapahtui. Huomasin että Nelli juoksutti jänistä aivan kohti kaveriani ja hetken mietin että soitanko ja varoitan tulevasta yllätys vieraasta. Hylkään ajatuyksen koska Nelli oli jo todella lähellä meitä sillä kuitenkinhan siinä olisi käynyt niin että kun olisin soitanut niin juuri silloin jänis olisi ollut paikalla. Ja ei mennyt kauaa kun kuusikon laidalla kajahti laukaus. Kävelen paikalle ja kerkeän jo onnitella kaveriani joka kyllä palautti meidät maan pinnalle. "Sorry ei jääny" kuului vastaus.  Ja niin ajo jatkui edelleen. Vilkaisu tutkaan osoitti ampumisesta huolimatta jäniksen kiertävän samaa rinkiä edelleen joten pidimme passit paikoillaan. Itse pidin kaverini ajan tasalla että missä mennään toivoen jotta vieraani pääsisi kaadon suorittamaan. Vaan hetken päästä näen valkoisen aaveen lipuvan hiljakseen kuusikossa nostan jo aseeni, mutta totean matkaa olevan liikaa joten jätän ampumatta. Kohta vieressä oleva kaverini toteaa että hänen on poistuttava kun ansiotyö kutsui joten siirryin itse hänen paikalleen passiin. Hetken päästä yllättäen n. 45-50 m selkäni takana oli jänis tulossa kohti tietä nosto ja puristus matka jatkuu ja puristan uudelleen jänis tekee pienen ympyrän siinä penkalla ja ennen kuin kerkeä saada uutta panoista piippuun on jänis jo mennyt pikamarssia tien toiselle puolelle. Jänöllä näytti olevan tällä kertaa onnettaret puolellaan. Kaksi miestä, minä itse ja kaverini veti ihan rehelliset pummit. Naurahdan kaverilleni että jos mie olisin tuo jänis tekisin kyllä välittömästi loton. Ja kun Nelli tuli ajolla jälkeä myöten, sujuvasti hän jatkoi työtään parikertaa kyllä pysähtyi siinä kuusikossa noustessaan rinnettä ylös vilkaisten minua hyvin hyvin syyttävästi ikään kuin olisi sanonut "Tumpelo kyllä tuohon olisi pitänyt jäniksen jäädä" tai siltä Nellin ilme ainakin näytti.   Ja tottahan se oli kyllä siihen olisi pitänyt jäniksen kaatua, mutta täys pummi mikä täys pummi  :D

Ajo jatkui edelleen ja tällä kertaa ei jänis enää halunnut tien ylitystä koettaa ja jäi pyörimään pienelle alalle. Kun neljä kierrosta oli mennyt totesin kaverilleni että mennäänkö perään kun ei taida enää tähän tielle tulla. Niimpä kaverini kanssa läksimme siirtymään ajon tuntumaan ja paikalle päästyämme karu totuus paljastui miksi jänis ei halunnut sieltä enää poistua. Siell missä Nelli jänistä pyöritti oli tehty hakkuita ja jänis veti rinkiä ajourilla jotka oli lämpimästä kelistä huolimatta aivan jäiset ja huomasimme jo Nellin jäljellä veritippoja. Nyt koira kiinni ja heti. Nelli kerkeää vielä yhden lenkin juosta ennen kuin pääsen tuntumaan ja saan hänet kiinni, ja olihan jo etutassuihin kerennyt tulla pienet kulumat anturaan vaan hyvä jotta sain Nellin kiinni jotta ei kerennyt vauriot pahemmaksi mennä. Siinä kun kävelimme kohti kotia huomasin Nellin tehdessä pissiä että nyt ei ole kaikki kohdallaan miksi Virtsa oli likaisen rusehtavaa ? Kiimasta oli noin kolme viikkoa ei kai vaan ole tullut kohtu tulehdusta tulee ensimmäisenä huoli. Virtsa sitten iltaa kohden kirkastui, mutta kun kävimme iltalenkillä nellin tehdessä isompaa tarvetta huolestuin todella. Uloste oli aivan musta puoli kiinteä hieman limainen. Silloin minä rupesin naputtelemaan eläinlääkärin numeroa puhelimeen. Tuut tuut tuut........       eläinlääkäri on auki jne.... päivystävän eläinlääkärin tavoittaa numerosta .....   Soitto uuteen numeroon ja taas vastaaja soita numeroon .....  Vihdoin puhelimen hetkisen hälyytettyä sieltä vastaa hyvin tutun kuuloinen naisääni. Jes eräs meidän ystävämme oli päivystävänä eläinlääkärinä joka todella osaa asiansa. Ensimmäisenä epäilys kohtutulehduksesta kun kuuli virtsan väristä, mutta se mahdollisuus hylättiin koska väri oli muuttunut normaaliksi ja juominen oli normaalilla tasolla ja koiran yleis vointi oli pirteä. Mutta uloste ensimmäinen kysymys oli onko teillä rotanmyrkkyä ? Ei meillä mutta naapurista en tiedä ja siellähän Nelli oli ajon aikana pyörähtänyt. Siinä vaiheessa aloin jo todella huolestua. vilkaisu ikeniin ja korviin ei antanut myrkytystilasta mitään viitteitä joten kun koiran yleisvointikin oli virkeä epäili hän Nellin vain syöneen jotain sopimatonta joka olisi hieman ärsyttänyt suolta josta johtui nuo reaktiot ulosteissa. niimpä ohjeina oli puurodietti paripäivää jotta suolisto saisi rauhoittua ja seurailu seuraavaan päivään. Ja mikäli ulostessa olisi vielä jotain tavallisuudesta poikkeavaa niin heti tohtorin paikkeille. Mutta onneksi kaikki kääntyi parhain päin ja Nellillä ei ollut mitään vakavampaa ja oireetkin katosi kyllä seuraavaan päivään mennessä joten pelkkä puuropaasto tällä kertaa riitti.


Niipä miesten töppäilystä huolimatta Nelli loikoili tai siis loikoilee edelleen tyytyväisenä sohvalla kauden hänen osaltaa jo päättyneenä. Toivottavasti saamme ensisyksynä nuo pummit korvattua Nellille korkojen kera. Joten hyvää kevättä kaikille kavereille Nellin puolesta.

Keski-aika Nyky-aikaan

Tuossa jo syksyllä tuli täytettyä pyöreitä vuosia ja saavutettua tuo kultainen 40 v "keski-aika" josta nuorimmainen tyttäreni oli erittäin innoissaan. Kun syntymäpäiväni aamu koitti oli lapsukaiseni aivan innoissaan ja aamupala pöydässä onnittelujen jälkeen totesi minulle innosta hihkuen........
    "Isi nyt mie voin sanoa sinua keski-ikäiseksi. Kyl mie nää tiiän kun on käyty koulussa"............

Varsinainen synttäripäivä sattui viikolle ja niin ollen juhlat oli tarkoitus viettää vasta viikonlopulla, mutta aamupalan jälkeen oli ohjelmassa virallinen juhlakuva parhaiden kaverien kanssa jonka jälkeen kun olin vienyt vaimoni töihin minun olikin tarkoitus lähteä ostamaan itselleni lahja josta olin haaveillut jo todella kauan.

Aamun pakollisten jälkeen käänsinkin autoni keulan kohti Parikkalaa missä liike sijaitsi josta lahjani oli määrä hakea. Jo vuosia olen haaveillut jousimetsästyksestä ja kun tarkoitus on ihan oikeasti harrastaa metsästystä jousella, niin en edes ajatellut katselevani mitään nettikauppojen pili-pali vermeitä. Niimpä suunnistinkin ihan suosiolla alan asiantuntevaan liikkeeseen. Tai siis kauppoja näillä alan rautaisilla ammattilaisilla on kaksi. Yksi Keravalla ja toinen Parikkalassa. Ja näille kavereille annan kyllä täydet kymmenen pistettä toiminnastaan. Jousi minulle rakennettiin paikan päällä ihan mittatilaustyönä mikä tietysti vaatii aikaa vaan se ei mene hukkaan tässä tapauksessa. Ensin tietysti katsottiin minulle käypäinen runko johon sitten ruvettiin kasaamaan rihveleiden tilalle kunnollisia tähtäimiä, nuolihyllyjä jne.....  Kun paketti oli niin sanotusti valittu ja kasattu alkoi sitten hienosäätö.

Kun itse jousi oli laiteltu läjään ja tähtäimet oli säädetty silmämääräisesti niin jotta taulu löytyisi niin valmistettiin nuolet aihioista jonka jälkeen olikin vuorossa käyttöopastus ja harjoitus ammunnat.

Ja tällainen paketti sitä tuli kasattua kyllähän noihin äkkiä saa euroja kulumaan vaan mieluummin panosta laatuun kun ostaa jatkuvasti uutta ja kun vielä palvelu ja asiantuntemus on erinomaista. Niin mieluusti siitä vaikka vähän maksaakin. Ja kun nämä kaverit ei asiakasta unohda sen jälkeen kun se oven laittaa kiinni, vaan jos tulee ongelma tilanne aina voi soittaa ja kysyä neuvoa, jossa he kyllä mielellään auttavat sen mukaan kun osaavat :) Joten Suuri kiitos Raja jousen porukalle !

täältä se löytyy :   http://www.rajajousi.fi/

Loppu viikko sitten menikin juhlia valmistellessa ja ne kun oli tarkoitus viettää erämiehen näköisesti niin viikonloppuna oli luvassa halukkaille jänis-safari jonka jälkeen tarjolla oli kylmä buffetpöytä sekä herkku-tiski ja lämmin saunakin juhlijoita odotti.
Buffetissa tarjoiltiin hieman erähenkisesti muun muassa  Tuoresalaatti, coleslaw, savuhaukisalaatti, loimukuhaa, savustettuja muikkuja, palvattua lammasta, pastramihärkää, karjalanpiirakat, patonkia, juomat jne..... makeita oli juustokakkua. suklaakeksit (vanhemman tytäreni valmistamat) vehnästä kuivakakua jne...

Valitettavasti itse juhlapöydästä en kuvaa muistanut ottaa, mutta voinette sulkea silmänne ja käyttää mielikuvitusta :D

Sauna-juomat sitten sponsoroikin työpaikkani joten Kiitos pomolle :)

Mutta kun viikonloppu koitti juhlat sitten aloitettiin heti aamusta ja loppu sipistelyt kotona jäi vanhimman tyttäreni harteille jolle myös kuuluu kiitos onnistuneista juhlista, sillä hänen työ panos oli korvaamaton :)

juhlan aamu valkeni hieman sumuisena ja valitettavasti safarile lähdettiin kolmistaan vanhimman veljeni ja nuorimman tyttäreni kanssa.

 Pää-osaan tällä kertaa otettiin tähti-silmäni Hippu ja hihna löysättiin heti koti ovilta ja iloisesti Hippu paineli pellolle josta heti yöjälki löytyikin.

Hmm ... taitaa olla Hipulla rusakko kiikarissa katsotaan mitä tapahtuu.

Odotellaan tässä pellolla rivissä jos se pinkaisee tästä kohti tietä niin stopataan heti alkuunsa.....

No nopeasti se ajo läksi liikkeelle, mutta eihän se siihen pellolle juossut vaan suoraan metsän poikki ja joen yli naapuriseuran alueille josta sitten se ei halunnut pois tulla. Välistä kyllä pitkäkorva kyllä kävi meidän omillakin alueilla, mutta ei sitä päivän aikaan nähty joten juhlapäivän jänöä ei saatu kaadettua. Vaan sen ei annettu mieltä masentaa ja illalla vietettiin saunailtaa nauttien hyvästä seurasta ja ruoasta (tai ainakin toivon että ruoka on maistunut) :D

Seuraavana aamuan tuli hieman pidempään nukuttua ja aamupalaksi nautittiin juhlista jääneitä herkkuja jonka jälkeen vielä Vanhimman veljeni kanssa suunnattiin metsälle. Tänään sitten oli Nelli-nappisilmän vuoro ja ei se Nellikään huonommaksi jäänyt ja suhteellisen nopeasti ajettava löytyikin joka ei halunnut tielle tulla näkyville ja siksipä me sitten varovasti hiivimme ajon tuntumaan.

Siinä jossain vaiheessa ajo katkesi ja minä rupean katselemaan tutkaa missä päin Nelli olisi ja kartta pohja näytti Nellin olevan Ampumarapan tiellä. No se jänis sitten halusikin tulla tielle ja me olimme siellä metsän keskellä no ei sitä nyt tästä enää poiskaan kannata lähteä ku n ei tiedä mihinkä päin se on juossut ja niimpä me odottelemme josko ajo kohta jatkuisi. Keli oli jo lämmennyt ja kuivanut mutta tiukkaan Nelli koetti saada selvää jäljestä kuivasta tiestä. Minä seuraan välillä tutkan kautta Nellin työskentelyä, kun yhtä äkiä huomaan jotain vilahtavan selkäni takana ja ennen kuin kerkeän mitään tehdä huomaan komean Ukko-Metson laskeutuvan minun ja veljeni väliin ase sylissäni puhelinkourassa oli sen hetken asetelma vilkaisen vaivihkaa karttaruudulle Nelli on liki kolmensadanmetrin päässä joten ei haittaa veljeni ei ampuma linjalla. Tiputan puhelimen kädestäni maahan ja nostan varovaisesti haulikon poskelleni. Metsosta näkyy vain pää ja vähän rintaa siitä mättään takaa purista liipaisinta ja Metso hyppää siivilleen ja lähtee lentoon, mutta samaan suuntaan mistä oli tullutkin no nyt näyttää hyvältä aivan puhdas näkymä ja kylki minuun päin. Fiilistelen pienen hetken ja viiletän asetta ja seuraan Metson lentoa hetken kiskoa myöten.........  Puristus jälleen ja näen kuinka Metso oikaisee siipensä ja tipahtaa hengettömä siihen kankaalle. Kaikki tapahtui erittäin nopeasti ja kyllä oli tunnelmat erittäin hienot, vaikka sitä juhla-pupua ei saatu niin kyllä Luoja antoi syntymäpäivän kruunuksi aivan erinomaisen lahjan. Ja niimpä syystäkin päivän ja syntymäpäivän päätös nostatti hymyn suupielille :)