22 joulukuuta 2014

Tähtisilmää sairastaa.......

Tällä kertaa ei karhun-poika niin kuin lasten laulussa vaan, Tähtisilmä sairastaa häntä hellikäämme.....

Tuossa jokunen viikko takaperin aloittelimme mukavalla porukalla jahtipäivää kun sopivasti vapaatakin minulla oli ja kalenterin vapaapäivät kävi yksiin kaverieni kanssa.

Aamu valkeni kauniiseen talviseen keliin ja keli oli kaikin puolin erittäin hyvä jänisjahdin kannalta. Lunta oli satanut pari päivää aikaisemmin joten se ei pitäisi vaikuttaa jänisten aktiivisuuteen enää.  Aamun tiedustelu retken jälkeen totesin jänisten liikkuneen sopivasti joten en uskonut ylösotossa olevan ongelmia. Ja kun kysessä oli porukka jahti tarkoitukseni oli ottaa kokenut konkari perheemme "ruokahuollonvastaava" Hippu. Tokihan Nellikin toimii ihan hyvin vaan seuruejahdeissa mieluummin ottaa varmemman kaverin ruotuun.





Aamuhämärissä siirryimme passipaikoille ja tietenkin vieraat tuli sijoiteltua oletetuille kulkemispaikoille ja itse siirryin takapassiin varmistukseksi mikäli jussi yrittäisi karata joen yli naapuriseuran alueille.  Niin kuin olin osannut odottaakkin ei Hipun kuono kauaa tuhissut kun ilmoille helähti kiivas ajo. Sitä tuli istuttua tovi jos toinen joen varressa ja välistä ajo kävi lähelläkin niin kuin myös vieraiden passejakin, vaan jussi piti pintansa ja pyöri tiheässä taimikossa mihin ei juurikaan ollut ampuma paikkoja. Noin puolentoista tunnin jälkeen tein ratkaisuni ja ilmoitin passi ketjuun sukeltavani ajon sekaan ja antavani karkon jussille taimikosta. Niimpä heitällin repun selkääni ja läksin liikkumaan ajon tuntumaan ja kyllähän se jänö karkon ottikin sieltä taimikosta......                 ............Mutta ei se vieläkään halunnut antautua näkösälle ja osasikin ovelasti kiertää passimiehet. Kerkesin jo hetken miettiä uutta passitusta kun jänis otti ihan reilummalti etäisyyttä meihin, mutta vilkaisu tutkaan osoitti jäniksen kääntyneen ja ajo oli tulossa tataisin kohti taikko aluetta joten pysyimme passeissamme. Niin  se jussi sitten palasi takaisin alkuasetelmiin ja minä sukelsin takaisin taikkoon ja kohta huomaan Hipun vetävän kiivaalla ajolla selkäni takaa hieman passiani ylempää. Hiivin arovaisesti hieman ylemmäksi ja ajo jatkuu kohti taimikon toista laitaa. Vaan ei vieläkään kuulu laukausta.....  Kunnes äkkiä huomaan valkoisen vilahduksen lumisessa taimikossa....... Nosto ja totean jäniksen kadonneen yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Kerkeän jo laskea aseeni ja uusi vilahdus....       Nosto  ja jänis katoaa näkyvistä ja samassa  jälleen vilahdus......  Tällä kertaa aseeni päästää lumiseen metsään jyrähdyksen saattelemana lyijyryöpyn. Hetken aikaa ilmassa on valkoista utua lumen pöllähtäessä puiden oksilta.  Lähden liikkumaan kohti pientä aukkoa johon olin tuomion savelet soittanut.....  Ja  niin oli Luoja antanut omistaan ja jänis oli päätänyt taipaleensa täällä, kiitollisin mielin käsittelen saaliin Hippua odotellessani. Hiljalleen ajo rupeaa lähenemään ja Hippu vilkaisee vain pikaisesti ajetavaansa ja katoaa samassa taistoon. Ja hetken perästä ilmoille kajahtaa jälleen railakas ajo ja siirrämme passit uuteen kohden ajon kulkiessa toisaalle. Tämä jänis ei kerennyt juosta montaa lenkkiä kun yksi vieraistani pääsi jänistä katsomaan kiskoa pitkin ja kertomaan hänelle terveisensä. Soitinkin jo vieraalleni jotta ottaisi vain Hipun jo kiinni kun saapuu kaadolle kun päiväkin alkoi olla jo pitkällä. Mutta Hippu ei ollut halunnut vieraalle antautua kiinni vaan onneksi oli jo enin virta kadonnut ja itsekkin olin lähellä  niin kerkesin ajoissa paikalle kytkemään Hipun. Mutta harmikseni Hippua kytkiessäni huomasin jostain valuvan ihan reilusti verta hangelle pikainen tutkimus osoittim Hipun anturan haljenneen. Ilmeisesti kun Hippu antoi jänikselle makiat perslähöt kiviraunion kupeelta hetkeä ennen kaatoa oli hän polkaissut piikkilankaan ja viiltänyt yhden anturan halki.




Välistä tekevälle sattuu ja nyt Hippu viettää sairaslomaa kunnes tassu on siinä kunnossa jotta metsään lähtöä voidaan ajatella. Hippu itse on jo kyllä sitä mieltä että sairasloma voitaisiin jo lopettaa, mutta isäkä nyt vielä joutuu olemaan ilkeä ja vielä pitämään lapsukaistaan VP:ssä.



 Boring !  Eiks me voitas jo lähteä vähän leikkimään ulos ?????

Haava on kyllä jo umpeutunut todella hyvin mutta, pintanahka ei ole vielä korjaantunut joten joudun vielä Hippua huiluuttamaan ainakin vuoden vaihteen yli. Vaan eiköhän sitä vielä tällä kaudella Hippukin jänöjä juoksuta vaan lepää ja parane hyvin rakas Tähtisilmäni :)

2 kommenttia:

  1. Pikaista paranemista Tähtisilmälle!

    Ja oikein hyvää joulua!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kerron terveiset. Ja Oikein rauhallista Joulua teillekkin :)

    VastaaPoista