Eläke putkessa :)

Viime aikoina on kiirusta pitänyt ja paljon on kerennyt tapahtua vaan jos kohta rupeaisi hieman hellittämään kun kisa-rumbakin rupeaa hellittämään, tai siis ainakin pitäisi :D

Hippukin kävi tuossa edustus kisareissussa ja alun peräinen tarkoitus oli että vielä olisi yhdet kisat Hipulla, muttaa suunnitelmat muuttuivat.........

Hipun viimeisimmässä kisassa jo kuuntelin että ei ole nyt tytöllä ääni ihan kondiksessa. Se oli hieman käheä ja karkea ja sitä tiettyä heläkkyyttä ei juurikaan löytynyt mikä vaikutti myös kuuluvaisuuteen. Muuten Hippu oli pirteä ja liikkui ihan normaalisti ja ajo sujui kyllä joten kuono pelasi ääni vain oli hieman kateissa. Kisa vietiin kunnialla loppuun. kisojen jälkeen kotosalla hyvän levon jälkeen otimme pientä kunnon yllä pito treeniä kun oli suunnitelmissa ne viimesiset kisat.......

                ...............  Mutta ääni oli edelleen kateissa vaikka ajo kulki aivan loistavasti. parin tunnin ajon jälkeen Hippu palkittiin työstään ja jänö kaadettiin. Siinä kyllä Hipun työskentelyä kuunnellessa tein päätöksen. Kyllä Hippu saisi nyt päästä eläkeputkeen, niimpä sitten vedin Hipun tulevista kisoista pois. Siis ei Hippu vielä täysin eläkkeelle jää sovimme vain että tästä lähin ei hänen tarvitse turhaan juosta. Eli Hipun kanssa ei vain enää kisata ja metsäreissut on tästä lähin ihan pelkkiä metsästysreissuja joten joka kerta onkin sitten ainakin yritys palkita toinen tekemästään työstä :)

Hyvin perheeni ymmärsi päätökseni sillä ajattelin että siihen viimeisimpään kisaan on hyvä päättää Hipun kisaura. Vaikka ensimmäisenä kisapäivänä Hipulla oli epäonnea, niin silti hän teki aivan mielettömän suorituksen. Ensimmäinen päivä ei  todellakaan mennyt käsikirjoituksen mukaan. Eka erä alkoi ihan hyvin vaikka maastossa ei ollut mikään hirmuinen jänis kanta ja haku hieman venyi niin ajettava löytyi. Loistavaa ajoa kerkesi tulla 87 minuuttia ja jänis totesi. että

" ei tuosta kaverista pääse näköjään tiellä eroon joten menen liiterin alle"

 No sehän on kohtuuton häiriö ja ajokello pysähtyi ja koira kytkettiin. Päätin vielä jatkaa ekaa erää ja Hippu vietiin toiseen kohden ja 44 min jälkeen ajettava löytyi. Tämä pieni jänö juoksi n. 400 m päähän kääntyi ja tuli samoja jälkiä takaisin. Näinkin jänön nousevan rinnettä ylös ja viimeisin havainto oli sellaisen ison kiven vierellä. Hippu tulee ajaen jälkeä myöten ja pysähtyy kiven kohdalla. Totta kai minä läksin tuomarien kera paikalle  Ja ei voi olla totta ! Hippu kaivoi raivon vallassa itseään kiven alle. Kyllä ! 11 minuuttia ajoa ja jänis kiven alla. Siis miten tää voikin mennä näin. Siihen keskeytinkin ekan erän ja siirryttiin toiselle erälle. Vaan ikävä kyllä kolmatta ajettavaa ei enää hakuajan puitteissa kerennytkään löytyä ja siltä päivältä ei ihan ylletty palkinto sijalle.

 Toinen kisa päivä olikin sitten aivain mielettömän hieno eka ajettava löytyi 26 minuutin etsimisen jälkeen ja ajoa kertyi täydet 120 minuuttia, mikä on yhden ajoerän pituus. Koira kinni ja toiseen kohden hakua tuli 102 minuuttia ja aivan vierestämme sitten lähti mielettömällä perslähöllä ajo käyntiin (seurasimme koiran haku työskentelyä) Ja tähänkin erään kertyi ajoa jälleen täydet 120 minuuttia. Siis Upeaa Hippu ! Vaikka välistä tulikin vettä ja räntää niskaan Mielettömän hienosti Hippu veti toisen päivän. Toisena päivä palkinto sija heltisi todella hienosti.  Ajokoe 1  94 pst

Kokonais sijoitus Hipulla oli kuudes sija sitten Hippu palkittiin parhaasta ajotaidosta viikonlopun keski arvo oli 9.33 pst (max 10 pst) ja hipulla oli sunnuntain paras tulos ja kisat oli kansainväliset ajokokeet, niin Ylituoimari eittää kennelliittoon Hipulle saatavaksi CACIT .

Niimpä arvelin että ehkä tällaiseen hienoon kisaan on hyvä ura päättääja kun kerta äänikin oli kateissa, niin miksi sitä toisen uraa pilaamaan. Vaikka olisihan se voinut mennäkkin ihan hienosti kun kyllä Hipulla kuntoa ja taitoa piisaa, muttä hyvä näin :)

              Meidän osa-aika eläkeläinen :)

Hippu jo kerkesi pitää muutenkin sairaslomaa, kun kylkeen ilmestyi pieni haava. Ilmeisesti oli vain rasvapatti puhjennut, mutta huilia pidettiin jotta se reikä sai rauhassa umpeutua. Ja kun jälleen tuota kauheaa kuuppaa jouduttiin pitämään.....      
     
                                       ...............  Niin Hippu saikin nukkua jonkun aikaa vieressä ja näki kyllä että hän nautti tilanteesta täysillä :D

Vaan on tässä jo metsäreissujakin tehty ja hienosti ajot on luistanut ja Hipun äänikin on parantunut joten nyt sitten vain nautiskellaan eräreissuista.

            Mukavaa talven jatkoa toivottelee Pupu-poimurit

Karhun-poika sairastaa......

No ei nyt aivan sentäs karhun-poika, mutta itselläni on tässä pari päivää jo pitänyt pientä kuumetta. Lienenkö viimeviikolla ranka savotassa päässyt vilustumaan, kun räntä sateessa vedin polttopuu rankoja käsipelissä tien varteen. No hikihän siinä tietenkin tulee ja kun ei tullut heti kotiinkaan mentyä, vaan odottelin vaimoa töistä pääseväksi, niin homma taisi olla selvä hiki ja märät vaatteet ja odottelu..... Niin siinä sit vain kävi että tautia pukkaa piälle.

Koiruudet kyllä hieman kyselevät että mitäs tää nyt meinaa kun mettään ei mennä?

"Boring !   Jahtaisko vaikka tuota kärpästä tuossa lattialla, isännän kuntoutumista odotellessa ?"

 No onneksi vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Kuumaa mustaherukka mehua niin eiköhän tuo lentsu siitä tokene ja jos sitä jo huomenissa tuas kokeilis kammeta metsään Nellin kans.

Suomenajokoira ja toiminta osa 1

Nyt tässä on hivenen enempi aikaa istuutua koneen ääreen ja naputella pientä postausta. Tuossa jokin aika sitten erään postauksen tiimoilta heräsi kiinnostusta ajokoirien ominaisuuksiin ja lupailin tehdä  siitä jonkinlaista kirjoitusta ja kun nyt olen saanut kasaan jonkinlaista aineistoakin. Niin ensiksikin teksti ei ole aukotonta totuutta, vaan perustuu ihan omiin kokemuksiin omien koirien pohjalta.

Asia joka herätti kiinnostusta oli herättely joten jotain pientä asiaa siis.

Ensiksikin hän homma maastossa lähtee liikkeelle koiran haku työskentelystä.......

                .............  Eli tästä

Haku lähtee liikkeelle ensin koiran kyvystä löytää yöjälki. Kuten hyvinkin moni riistaeläimistä liikkuu öisin, niin kokeissakin arvostellaan tätä hakutyöskentelyä myös sillä kuinka tehokkaasti koira etsii tuota jälkeä. Eli meidän tapauksessa jäniksen yöjälkeä. arvosteluun tietenkin vaikuttaa monikin seikka. Esimerkiksi onko koira kuinka laajahakuinen ja kuinka nopeasti löytää jäljen jne.... Ja tuomarin tehtävä on tietenkin seurata koiran työskentelyä.

Ja yöjäljen löydyttyä alkaa sitten seuraava tehtävä mitenkä nopeasti koira kykenee saamaan ajettavan liikkeelle.

 Ja tässä vaiheessa tulemme tähän herättelyyn. Eli mikäli koira antaa ääntä kun sen on todettu olevan yöjäljellä tätä kutsutaan herättelyksi tai hakulöysyydeksi. Ja tämä on ajokokeissa miinustava tekijä. Se kuinka paljon koiralle tulee miinusta riippuu ihan siitä kuinka voimakasta se äänen käyttö on. Ihan yksittäiset haukahdukset ei vielä aiheuta sanktiota. Jos äänen käyttö on reilumpaa tulee kysymykseen se niin sanottu hakulöysyys ja miinuspisteet tulee sen mukaan kuinka monta minuuttia sitä turhaa haukkua on tullut ja kuinka voimakasta se on ja pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa koiran sulkemisen kisasta.

 Henkilö kohtaisesti en pidä pientä herättelyä pahana. Ja jos asiaa ajatellaan metsästyksellisesti. Koirahan vain toisin sanoen kertoo isännälle että "Nyt löyty ! Varmistimet pois piältä kohta tulee ja lujaa"

 Vaan säännöt on säännöt ja niillä mennään kokeissa. Ja se haukku on aivan erillaista koiralla silloin kun se herättelee ja sen kyllä huomaa kun ajo sitten lähtee. Ja tosiaan nuorikkoni ekassa kokeessa jo kerkesin kuunnella et nyt se herättelee, mutta jänis oli ollut ihan muutaman kymmenen metrin piässä meistä kun hihna löysättiin ja pupu olikin kerennyt jo muutaman hypyn ottaa ja siksi silloin tuli sellaista herättelyn tyylistä haukkua. Ja tämähän saatiin todistettua kun se jänö meni meidän nenän edestä ja koira perästä ja hetken piästä äänikin muuttui normaaliksi ajoääneksi. Niin ja aina kokeessa mikäli koiraa esimerkiksi miinustetaan se pitää pystyä todentamaan, millään mutu tuntumalla ei papereihin merkkailla miinuksia.


Tässä on sitä herättelyä, johon nuoremmalla ajurillani on toisinaan taipumuksia. Vaan tämänkin asian kanssa tulee toimeen. Ja uskompa kunhan tuosta minun ADHD:stä enin nuoruuden huimuus tasoittuu, niin voihan se olla että tuo herättelykin häviää. Sillä olen vain laittanut merkille että Nelli on vain yksinkertaisesti niin innokas että joskus se homma vaan menee hieman yli. Ja kyllähän meistä jokainen joskus jostain inostuu oikein tosissaan ja silloin ei välttämättä homma mene ihan niin kuin piti vaan yleensä sitä sitten hetken aikaa höyryttyä homma tasoittuu ja rupeaa onnistumaan niin kuin pitikin.

Ja kun sitä sitten on rauhoituttu niin tässä on loppu tulos eli se mihin alun perin oli pyrkimyskin......


                    ...........  Etsi, Löydä ja  AJA !

En tässä nyt niihin kokeen sääntöihin halunnut sen ihmeemmin mennä, kun tarkoitus oli vain hieman valaista tuota ajokoiran toimintaa haulla ja sitä herättelyn ja ajon välistä eroa haukussa. Ja se täytyy muistaa että jokainen koira on yksilö ja niillä on omat ominaisuutensa ja tässä on vain esimerkkinä tuo minun rakas Nappisilmäni Nelli. Toivottavasti tästä nyt edes jotain selvisi. Ja tarvittaessa kysymyksiä, kysymyksiä niin vastailen mikäli vain osaan :D

Riista herkkuja !

Joskus tuossa tuli törmättyä Metsästys ja Kalastus lehdessä artikkeliin jossa oli teemana riista ruoat ja sieltä kovasti kiinnostusta herätti erityisesti eräs ohje jota oli ihan pakko testata. Kyseessä oli pastramipaisti. Ohjeessa oli hirven tai peuran paahtopaisti. Itse kyllä tuli silloin tehtyä tuo paisti häränpaistista, mutta joka tapauksessa sillä ohjeella tehtynä makuelämys oli taattu. Ja kun hieman kiinnostusta tuohon paistiin on ilmennyt osasta lukijoiltani niin laitellaan tänne tuo ohje niin ei tarvitse miettiä mistähän tuon lehden vielä löytäisi.

Pastramipaisti

1 Pieni hirven tai peuranpaisti
50 g voita
1 tl karkeaa suolaa
1 tl rouhittua valkopippuria

Pastramiliemi

1 dl variksenmarja- tai herukkamehua tai punaviiniä
1dl punaviinietikkaa
3 dl vettä
4 laakerinlehteä
1 porkkana kuutioituna
1 sipuli silputtuna
1 tl suolaa
3 rkl sokeria
1 timjamin oksa


Mausta huoneen lämmössä asettunut paisti suolalla ja pippurilla. Kuumenna laakea pannu ja sulata siinä nokare voita pähkinäiseksi. Öljy saa kuumentua, muttei savuta. Paista paisti nopeasti pannulla niin, että se saa hiukan väriä ja paistopinta "lukitsee" nesteet paistopinnan alle. Kuumenna uuni 100-asteiseksi ja aseta paisti uunipellille lihalämpömittarilla varustettuna. Kypsennä kunnes mittari näyttää 50 astetta. Voit seurata kypsyyttä myös ilman mittaria tuikkaamalla lihan pintaan puikon tai terävän puukon kärjen. Kun lihasneste alkaa vaaleta, voit ottaa lihan uunista. Tässä vaiheessa liha on sisältä vielä reilusti punertavaa. Suosittelen kyllä käyttämään paistomittaria.

Mittaa nesteet kasartiin. Pilko kasvikset liemeen lisää myös laakerinlehti, timjami, suola ja sokeri. Keitä kymmenen minuuttia. Ota kasari liedeltä ja aseta paisti kuumaan liemeen: anna paistin jäähtyä välillä käännellen. säilytä paisti yön yli liemessä. Ota paisti liemestä, valuta ja viipaloi tarjolle.

Tarjoa paisti esim kermaisen juureskiusauksen kanssa. Mausteliemestä voit keittää kastikepohjan ja tarjota kastikkeen marjahyytelöllä makeutettuna.

Tämä ohje oli Metsästys ja Kalastus lehdessä numerossa 12 / 2012

muutamia kertoja on tullut tuota paistia tehtyä ja minusta ainakin se on erittäin hyvää. Itse olen tuosta liemestä tehnyt sen kastikepohjan. Tein siitä sellaisen kahvi-suklaakastikkeen ja mielestäni sopi erittäin hyvin tuon paistin kanssa laitoin höyrytettyjä kasviksia ja uuni perunaa  lisukkeeksi.

Erästelyä ja kaatosadetta !

Paljon on tässä kerennyt tapahtumaan ja ei oikein tiedä mistä sitä läksisi tapahtumia sanoiksi purkamaan. :)

No ainakin kerettiin tuossa ennen viimeisintä kisa reissua käymään parin kaverini ja tyttäreni kanssa viettämässä eräpäivää jänisjahdin merkeissä. Tuo kyseinen päivä olikin sovittu hyvissä ajoin ja tyttärenikin halusi lähteä mukaamme. Ja eihän sitä nyt innokasta nuorta eräneitoa passaa kotio jättää. Ja niimpä aamuvarhain suuntasimmekin kohti jahtimaita. Aamusta keli oli vielä ihan hyvä vaan kummasti alkoi sadepilvet kerääntyä ja pieni tihku muuttuikin lähes pitäen kaatosateeksi. Mutta ei se menoa haitannut välistä istumme sateen suojassa ison kuusen alla kuunnellen iloista sinfoniaa joka raiku metsässä  Hipun toimesta. Ja kyllä minä jälleen nostan jahtihattuani tyttärelleni, vaikka keli oli välistä kurjahko, niin ei mitään puhettakaan jotta kotiin lähdettäisiin. No mikäpäs siinä oli välistä istua tulilla kuusten katveessa paistaessa makkaraa ja kuivatellessa vaatteita, samalla nauttien lämpimästä juomasta ja luonnon rauhasta.

Vaikka tällä kertaa jänistä ei kotiin viemisiksi tullutkaan, niin hauskapäivä silti vietettiin. Ja ennen kotiin menoa kävimme vielä katsomassa erään tutun vahvero paikan ja kyllähän sieltä sitten kotiin viemistä löytyikin.

Kotimatkalla neiti kerkesi pienet nokoset autossa ottaa ja eipä tuo ihme ollutkaan olihan hän uutterasti mukana koko päivän. Kotona hän sitten siinä samalla kun laiteltiin vahveroita kuivaukseen tuumaili, että hän sitten lähtee seuraavallakin kerran mukaan.

Kiertoilmauunin olemme todenneet käteväksi kuivuriksi. Saa kerralla isomman satsin kuivatettua, kun laittaa vain pelkän puhalluksen päälle ja jättää uunin luukun hieman raolleen. lämpöä ei kärsi laittaa päälle kun pelkällä puhalluksella uuni pitää n. + 50 c lämpötilan ja siinä ei lähde vielä sienet ns. palamaan, varsinkin kun pidän ensin vähintään vuorokauden huoneen lämmössä sanomalehtien ja leivinpaperin päällä, jotta enin kosteus sienistä häviäisi. Nyt kyllä alkaa jo olla ensi talveksi tuota herkkua kasassa sopivasti. Ja seuraavaksi sitten pääsemmekin aloittelemaan tyttäreni kanssa riistapellon perustamista, mistä meillä on ollut puhe ja paikkakin on jo valmiiksi katsottuna kotitilaltani.

Vaan olisipa tässä lopuksi pieni arvoitus. Tiedättekö mikä tuossa kuvassa on ?

Onhan tuo jo parhaat päivänsä nähnyt ja saanut ehken jotain ylimääräistäkin päällensä ja oikeastaan kuuluisi museoon, tai no onhan se oikealla paikallaan muistustamassa menneistä ajoista. :)

Vihdoin virallista

Nyt on kyllä fiilis aivan huipussaan ja nellikin on saanut halauksia paijauksia jne...   aivan yllin kyllin. Eilen oli nimittäin Nellin pitkän kokeen päätös palaveri ja papereiden tarkastus. Mielettömän hienon vedon kyllä Nelli pisti silloin. Virallinen tulos tuli Ajokoe 1  84,83 pst  Ja oli Nappisilmäni vielä kisan voittaja ajaen kovimman tuloksen. Kaikkiaan kokeeseen starttasi 10 koiraa ja tulos taso oli yleisesti hyvä 8 koiraa ajoi palkintosijaan oikeuttavan tuloksen. Se on aina palkitsevinta noissa kisoissa kun mahdollisimman moni koira onnistuu, niin kuin nytkin. Tästä sitten jatketaan eteen päin ja tulevia koitoksia jo suunnitellaan, tarkoitus olisi tällä kaudella ainakin yhden kerran vielä startata Nellin kanssa. Sitten vuoden vaihteen jälkeen ruvetaan harventamaan ajokertoja kun tarkoitus olisi keväällä pennuttaa Nelli, mutta siitä sitten myöhemmin tarkemmin.

             Iloista talven jatkoa kaikille kamuille toivoo Nelli
                       ja muukin Pupu-poimureiden väki

Tuomarointia.

Tällä kertaa omat koiruudet saivatkin viettää huilipäivää vaikka minulla vapaapäivä nyt sattuikin olemaan. Tuossa männä viikolla soittelivat ja kyselivät mukaan ajokokeisiin. Oli tullut yllätys kutsu ja tarvitsivat pikaisesti tuomaria, no vapaata kun oli niin totta kai minä lupauduin kun omillakin koiruuksilla oli huilipäivän vuoro. Tai siis Nellihän olisi voinut viettää maastopäivää, mutta se nyt ei ole vaarallista jos sitä nyt siirtää yhdellä päivällä.

Päivä oli kyllä mukava ja antoisa ja antaahan se uutta potkua omienkin kanssa touhuiluun kun kuuntelee välistä toistenkin koirien ajoa. Ja kelikin suosi niin koiria kuin tuomareita sekä koiranohjaajia. Ja mikä parasta jokainen koira onnistui, ja kisojen palkitsemis prosentti olikin täydet sata :)

Huomenna olikin sitten tarkoitus Nelin kanssa maastoilla ja katsoa kuinka ne jänöset haluavat juosta. Sää ennuste kyllä lupaili sadetta, mutta vasta iltapäivästä saas nähdä kastuuko nuttu ja turkki :)

Mukavaa alkavaa viikkoa teille toivottelevat pupu-poimurit