Kyllähän me toki majavia näimme. mutta kun minulla on periaate jotta veteen ei ammuta niin tyydyimme vain katselemaan tuota luonnon omaa rakennusmestaria. Vaikka tosiaan odottelimme aina ilta pime'ään asti niin ei majavat halunneet maille valoisan aikaan nousta. no Syksyllä jatkamme harjoituksia jonka jo tyttäreni kanssa sovimmekin viimeisellä jahtireissulla. :)
Tottuneesti jo tuolta nuorelta neidiltä jo aseen käsittely käy. Ase lataukseen hieman ennen puroa jottei turhia ylimääräisiä ääniä sitten passipaikalla tule. Ja näissä tilanteissa on aina hyvä kerrata turvallista aseen käsittelyä jotta asiat jää sinne takaraivoon ja on sitten itsestään selvia automaatioita, kun neiti on siinä parhaassa oppimis iässä joten nyt sitten kerrata, kerrataan ja kerrataan :D
Ja eikun kohti passipaikkaa .........
Odottovan aika ei välttämättä ole pitkä. Välistä on mukava napostella eväitä ja jutella , mutta siltikkään ei purosta katse irtoa :D
Siellä se kävi vaan eipä vielä uskaltanut syönnökselle nousta. Vaan hyvää kesälomaa metsän eläville syksyllä taas palataan.
Oikein iloista kevättä toivottelevat Pupu-Poimurit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti