13 syyskuuta 2013

Tien päällä.....

heti lomani alussa tuli käytyä pienellä reissulla ja tällä kertaa mukaani lähti Nelli. Nellille tuollainen vähän pidempi reissu oli ensimmäinen, ja auton takaosassa kuului tasaisin väli ajoin pienoista itkua sekä kaihoisia katseita luotiin minua kohti kaltereiden takaa.



               " Iskä enks mie mitenkään pääsis apukuskiks ? "


No pakkohan minun oli heltyä kun noita ruskeita nappi-silmiä katsoi, eikun auto levikille ja hihna kouraan kamu tarpeille ja sit etupenkki kutisui. Ja voi sitä riemua kun viereen pääsi toinen.


       " Uskohan se lopulta että ei lasta saa yksin takapoksiin heittää"


          Matkalla oli paljon mielen kiintoista......

         .......... Erityistä kiinnostusta herätti edellä ajava motoristi :)


     Kiinnostavia tuoksujakin taisi tulla puhaltimen kautta :) ........

....... Vaan pitkä matka voi toisaalta olla..........


                      ...... Boring !!!!


                  Nellikin välistä vilkuili meidän opasta

 

                 ja kohta sitten apukuskini sitten väsähtikin



 
                 "  Täh Joko ollaan perillä ???  "


               " Ai ei vielä se olikin jokin tietyö maa ! "


No aikanaan perille saavuttiin ja iltapalan ja pienen juttu tuokion jälkeen kamuttiin yö puulle...  Vaan Nelli ei sitten malttanut käydä vieraassa paikassa maaten itki lähes koko yön. Ja kun ei sitä nyt vieraaseen torppaan voinut kaveria petin viereen käydä hakemassa yö puulle. Ei vaikka kuinka sydäntäni särkikin kuunnella, ja eipä sitä oikein itsekkään malttanut nukkua kun huoli oli kaverista. aamulla sittern silmät sikkuralla kampeuduttiin aamu lenkityksen jälkeen aamupalalle ennen kun lähdettiin matkaamaan kohti päivän jahtimaastoja. Mutta Nelli ilmeisestikkin oli stressannut matkasta ja yöstä niin että työn teosta ei tullut yhtään mitään. Vähän käytiin tutkimassa metsää ja sit isäntää ja taas metsää, ja isäntää....... tätä jatkui useampi tunti ja sitten tuumasin että taitaa olla parempi että annetaan olla tältä päivää jänisjahti. No päivä keskeytettiin lyhyeen, mutta turhahan se on kaveria kiusata jos homma ei tällä erää luonnistu.

Iltapäivällä sitten menin istumaan kyyhky passiin kaverini lähtiessä lääkäri käynnille. Jonkun tunnin kerkesin istua ennen kun saunamajurin pestini kutsui.

Ja iltapäivä sitten kyllä korvasi aamun vajausta. pääsin tiputtamaan tyyli puhtaasti kolme kyyhkyä, eli yhtään paikkoa ei tarvittu vaan kaikki putosi ensimmäisellä paukulla komeasti. Ja oikeastaan olisinhan varmaan saanut enempikin, mutta kun ahnehtiminen ei kuulu metsästys tapoihini niin loppujen annoin mennä menojaan, ja kun olihan ennen kyyhky passiin menoa jo eränä yksi komea heinäsorsakin niin siinäpä sitä olikin tarpeeksi yhdelle juhla-illalliselle. 




Kelit kun oli tuolloin todella lämpöiset suoritin kynimisen heti samana päivänä ja sitten linnut kaverin jääkaappiin säilytykseen ja paloittelu olikin sitten tarkoitus suorittaa vasta kotona.

Vaan edessä oli vielä yksi jahtipäivä ja meidän oli tarkoitus laittaa kaverini kora metsään...  Joka kyllä laitettiinkin, mutta mieltäni askarrutti eileinen päivä ja kun aluetta riitti niin Nellikin pääsi vielä irti. ja kyllähän sitten Nelli ajon sai päälle, mutta ote töihin ei ollut vieläkään varma. Ja reilun tunnin perästä tietä myöten pupu juoksi kohti minua ja luoksenihan se sitten jäi. Mutta Nelli ei tullut kaadolle ollenkaan vaan jäi perkaamaan ympäristöä mistä jänö oli tullut tielle. Aikani sitä touhua seurasin ja sitten läksin hakemaan nelli pois kun päiväkin alkoi lämmetä melkoisesti ja kotiakkin kohti piti vielä lähteä saman päivän aikana.


 
                      "Njam toi on hyvää"

poseerauksen ja lounaan jälkeen koti matkamme sitten alkoikin. ja kotiin kun saavuimme oli Nelli parka ihan matkan uuvuttama ja menikin suorilla omalle tutulle sohvalle maaten. 



Mutta pienoinen epäilys rupesi kalvamaan mieltäni kun hyvän levon jälkeen ja  tutuissa maastoissa ei ajot oikein sujunut siltikkään. Saattoihan syynä olla nuo erittäin kuivat kelit mikä tuon aiheutti, mutta kaiken varalta soitin meidän eläinlääkärille joka ystävällisesti tulikin käymään ohi kulkiessaan meillä kotona. pientä eritettä löytyi anaalirauhasista ja kaiken varalta laitettiin kaikille koirille nenäpunkki lääke. joka kuulemma on vain normaalia hieman vahvempi matolääke ja kun koirien madotus oli muutenkin ajankohtainen niin kävihän se näinkin. Eläin lääkäri laitoi ekat piikit ja minun kontolle jäi toinen pistos joka sitten täytyy suorittaa parin viikon perästä. Vaan katsotaan kuinka ne ajot lähtee tästä edes päin kulkemaan. 


3 kommenttia:

  1. Meillä sai kanssa koirat nenäpunkkikuurit...

    Olipa hauska matkakertomus :). Varsinkin tuo automatka pisti naurattamaan :D.

    VastaaPoista
  2. Olipas siellä kiva reissu teillä.Ne on noi matkat joskus pitkästyttäviä,vaan innolla eteenpäin:)

    VastaaPoista
  3. Niin kaikki koiruudet meilläkin sai tuon kuurin Ja se toinen piikki jää sitten minun itseni laitettavaksi. ja meillä tietysti oli liikenne turvallisuus huipussaan tuossa automatkalla :D Oliskohan virkavallalle menny läpi selitys että lapsella olim ikävä ja sitä pelotti :D

    VastaaPoista