Tonnin Tytöt.....

Kesän urheilu ohjelmamme on toiminut hyvin uskollisesti ja eilen illalla napsahti Hipulla ja Nellillä 1000 km juoksutusta mittariin. Näin kiinnipito aikanakin on myös huolehdittava kaverien liikunnasta. Vaikka eihän tuo pyöräily ja lenkkeily tietenkään vastaa tehollisesti sitä mitä se on jahtiaikana metsissä juoksu, mutta hyvillä mielin kyllä menemme kohti syksyä. Ja uskompa kyllä että kaverit on varmana heti alusta alkaen täydessä pelivireessä, kun niitä jäniksen hajujakin on voisi kyllä sanoa että poikkeuksetta joka kerta lenkillä saanut imaista kuonoon. Ja sen kyllä on meidän kylä saanut välistä aina kuulla, no tietäpäväthän ainakin kuka on liikkeellä iltashämärissä.

Ja kyllä nuo ajuri-neidot ovat nauttineet noista juoksulenkeistäkin yhtä lailla. Ja joka kerta alkaa metakka tarhassa kun vain näkevät minut hihna kädessä, ja jos nyt on sattunut olemaan sitten huilipäivä niin varsinkin Nelli aina illalla kyselee, että enkö minä meinaa todellakaan lähteä liikenteeseen. Pienen purppasun jälkeen sitten istahtaa tarhan verannalle kopin eteen istumaan ja vahtimaan jos sitten kuitenkin, ja toinen reppana saattaa istua tunnin pitkän matkaa toistakin siinä tuijotaen kohti ulko ovea, jos se isäntä sieltä muuttaisi kuitenkin mielensä. Onhan se sydäntä särkevää katsoa kuinka toinen odottaa, mutta kyllä niitä lepopäiviäkin tarvitaan välistä.

Vaikka välistä on sattunut pieniä kommelluksiakin tuolla tien päällä, niin on noista lenkeistä kyllä nauttinut itsekkin. Ja pysyyhän siinä itselläkin kunto kohillaa. Ja onhan tuo sitä paitsi erittäin edullinen urheilu muoto. Mitä nyt yhden polkupyörän ajoin rikki ja yhdet lenkkarit juoksin puhki, mutta se on pientä. Kun se pyöräkin oli jo tosi vanha. Vaikka kyllä tuo vanha ns. mummomallin pyörä on oikeastaan kaiken paras koirien juoksutukseen.

 Mutta oikein reipasta loppu kesää ja iloista syksyn odotusta kaikille :)