Viime hetken valmennukset !

Tuossa eräänä viikkona pidimme jälleen tyttären kanssa ampumarata päivää, ihan näin tähdäten metsästäjän tutkintoa. Ohjelmassa oli tietenkin aseen oikeanlaista käsittelyä ja ampumamatkat ja niiden merkitys muun muassa. Haulikkoradalle tuli laitettua isoja pahveja sitten mitattiin eri pituisia ampumamatkoja liian lyhyestä aina liian pitkään matkaan. Ja eikun isi sitten ampuu kuviot pahviin ja tarkastamaan kuinka niissä sitten käy. Sillä olen itse sen ainakin laittanut merkille että havainnollistettu opetus menee paremmin mieleen, ja hyvin meidän neiti ymmärsi miksi tietyt rajat on hyvä pitää noissa ampumamatkoissa. Tulihan siinä sitten samalla meillä käytyä läpi muitakin asioita mitkä oli tuntunut vaikeilta edellisillä tutkinto kerroilla. Ja kotonakin tuli tehtyä vielä lisää lajitunnistus harjoitteita.

No eihän sitä voi ihan pelkkää teoriaa ja opetusta pitää pitäähän sitä saada harjoitella käytännössäkin asioita. Haulikolla ei ammuttu tällä kertaa, mutta pienoiskivääri oli uutterassa käytössä ja hyvin tytöllä homma luonnistuu :)

Tällä kerralla ampuma harjoittelussa keskityttiin ns. metsästysammuntaan, reppujakkaralle istumaan ja pikatuki kepeistä ja tietenkin opeteltiin myös polvelta ampumista ja vapaalta kädeltä myös.

Tuossa sarja keppi tuennalta. Vapaan käden ammunta vaatii vielä harjoittelua, mutta taulu kyllä löytyi myös niinkin.

Viikonloppuna sitten vielä käytiin pikaisesti läpi niitä kiperimpiä asioita ja sitten kirjat kiinni ja asiat hautumaan ja seuraavalla viikolla olikin edessä tutkinto.

Pakko on myöntää että kyllä tätä isukkia jännitti kun tyttö meni luento saliin ja jäin odottelemaan käytävään. Noin puolen tunnin perästä tytär käy huikkaamassa että lappu oli täytetty ja kohta tarkastetaan, ja  neiti jälleen vilahtaa saliin. Kohta näkyykin oven ikkunasta kun tyttö astelee tutkinnon vastaavan puheille. Kalvo ekalle sivulle ! Minä pyyhin hikeä otsalta " kynä ei tee merkiä ekalle sivulle" ja seuraava sivu vastaava näyttää kysyvän tytöltä jotain ja tyttö osoittaa lappua (oli korjannut jonkun kysymyksen ja varmisti kumpi oli vastaus) ei käynyt kynä siihenkään. No nyt tuli merkintä paperiin, ja seuraava sivu ja ei kynä piirrä merkkiä. Voisiko ?ei kai ? tuntui että otsa olisi hiestä märkä ja tyttö astelee ovesta käytävään hymy kasvoilla jo kyllä kertoi tapahtuneesta.  "Isi tuleppas anna tarkempia tietoja, se meni läpi"  Minä menen tytön mukana saliin ja katson lappua. Meinasi silmät tippua piästä Ei voi olla totta vain yksi virhe, kyllä siinä hetkessä tuntui että tämä isukki on pakahtua ylpeydestä siis aivan uskomatonta. Ja kun nuo kokeet ei ole lapsille yhtään sen helpommat kuin aikuisillekkaan niin nostan kyllä hattuani tytölle ja korkealla.

Vaan kyllä tytärkin oli yhtä hymyä ja salista poistuessa pääsi ilmoille hillitty tuuletus "JES" !

Kyllä on ollut ihana katsoa lapsen vilpitöntä onnistumisen riemua, iloa ja intoa. Ja ei sen puoleen kyllä neiti tuon eteen tekikin töitä uutterasti ja pitkäjänteisesti.

Ja toivon että tämä opettaa myös sen että kun elämässä paneutuu asioihin kunnolla ja keskittyy niin silloin tulosta syntyy oli sitten asia mikä hyvänsä